Ruoka

Meidän perheen parhaat kasvisruokareseptit

Monesti kysytään, syödäänkö me lihaa ollenkaan. Syödään, mutta. Kerron vähän meidän ruokailutottumushistoriasta ja totean, että ruokavalion muutokset ovat tulleet tosi pikku hiljaa.

Meidän perhe ei ole ollut ruokailutottumuksissaan mikään kasvispainotteisimmasta päästä ja lapsuudessakin jokaisella pääruualla oli lihaa tai kalaa jossakin muodossa. Kasvikset ja marjat ovat kuitenkin olleet iso osa lapsuutta ja arvostus luontoa ja luonnonantimia kohtaan on syttynyt peltojen ja metsän keskellä kasvaessa. Olen niitä tyttöjä, jotka on saanut hakea marjat suoraan suuhunsa pensaista ja muut kasvikset suoraa pellolta pöytään. Leipä on ollut koulusta tullessa uunituoretta ja hernekeitot on pörisseet oman pellon herneistä.

Nykyisin meidän perheen keittiössämme on eletty hiljalleen muutoksen aikoja jo joitakin vuosia kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Olemme edelleen sekaaneja, mutta kun ennen oli kasvisruokapäiviä, nykyisin on liharuokapäiviä. Enää mieskään ei kysele missä protskut luuraa.

Muutoksen luulen alkaneen työharjoittelustani Afrikasta 2015. Lihaa oli – no heikonlaisesti tarjolla ja jos oli se ei ollut mitenkään erikoista. Kanankoivet olivat sitä lihaa, jota syötiin ”ravintolassa” jos syötiin. Liha kaupassa oli niin ”valtavan” kallista ettemme nähneet mitään järkeä sitä ostaa. Tarjolla oli kuitenkin niin paljon tuoreita ja hyviä kasviksia ja hedelmiä ettei lihaa suuremmin kaivannut. Maitotuotteita etenkin juustoa sitä vasten oli kovakin ikävä. Toki niitäkin oli isossa marketissa tarjolla, mutta emme niitä juuri ostaneet, koska sähköt olivat vähän väliä poikki eikä kylmäketjuista ollut tietoakaan.

Entinen avokaadonkin vihaaja löysi rakkaussuhteen Tansaniassa avokaadopastan kautta ja kyllä ne Suomeenkin tuodut avokaadot on alkaneet maistua. Tosin myös avokaadot ja riisi on sellaista herkutteluruokaa. Ylipäänsä yritämme kuluttaa kotimaista ja sesonginmukaista ruokaa ja pyrimme välttämään ruoka-aineita, jotka kuluttaa paljon luonnonvaroja ja on kyseenalaisia ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Olkoon se siis esipuhe, miksi nämä ruuat ovat valikoituneet listalle. Toinen suuri syy on toki se, että ne vaan on tosi hyviä. Ulkomailta tuotujen linssien, riisin ja papujen tilalla kannattaisi hyödyntää esimerkiksi kotimaista härkäpapua, kvinoaa ja ohraa. Ylipäänsä kasvisruokien maailmaan hypättiin aikanaan korvaamalla esim. osa jauhelihasta soijalla. Soija ei kuitenkaan monestakaan syystä ole itselleni mieleinen. Nyt mä siis sanonkin – skippaa ne soijat ja aloita oikeasti hyvistä ruuista. Ja kokeile, kokeile ja kokeile. Kasvisruuan maustaminen on ihan oma maailmansa, mutta kyllä se sopivan ronski käsi sieltä löytyy ajan kanssa.

Linssikeitto – Tämä on meidän perheen ehdoton suosikki ja hätävara. Keittelemme tätä 10 litran kattilan kerralla ja pakastamme loput. Tämä on myös neidin lempparikeitto, jota aina pyydetään lisää. Tämä on himppasen tulista, mutta vähentämällä cajunmausteseosta ja/tai vaihtamalla chilitomaattimurskan tavalliseen saa tulisuutta vähennettyä jos sinä tai pienesi ei juuri hotista välitä.

Mustapapuquessadillat – Miehen suosikki. Toimii niin arjessa kuin viikonloppusafkana. Välillä siippa heittäytyy hassuttelemaan ja sotkee joukkoon fetaa. Nam.

Butter ”chicken” tofusta – Tämä Jalotofun resepti taitaa olla ensimmäinen onnistumiseni tofun kanssa ja siitä se sitten lähti. Nykyisin luomutofu korvaa lähes poikkeuksetta kanan meillä.

Linssilasagne – lasagnessa voi käyttää hyvin myös esim. härkäpapua tai soijaa. Linssit on meidän suosikkeja.

Pasta carbonara ilman pekonia – on yksi blogissani eniten kiitosta saanut resepti. Myönnän olin itsekin ennakkoluuloinen, mutta sanoisinko, että pekonimuijasta on enää varjo vain.

Kukkakaaliriisi ja tofucurry – tämä ei ole meidän perheen muiden suosikkia, itse voisin vaihtaa riisin tyystin kukkakaaliin.

Peltivihis – Tänne saa kätkettyä kaikki kaapin perällä nahistuneet juurekset, pakasteissa lojuvat sienet ja muut kuivakaapin kätköt. Meidän perheen suosikkitäytteinä taitaa olla tällä hetkellä härkäpapu-kaali-porkkana-täyte.

Falafelit – Näissä oli oma vaivansa jos vertaa eineksiin, mutta maku todellakin on hyvä. Jos falafeleista tykkää. Falafeleihin kuuluu ehdottomasti guacamole ja tsasiki. Pitaleivän väliin, kvinoan tai salaatin kanssa. Tai miksei perunamuusi.

Mustapapuburgerit – valitsen ehdottomasti jauhelihapihvien tilalle jos mahdollista. Näitä tilasin burgereiheni viime äitienpäivänä. Teen näitäkin pihvejä valmiiksi raakana pakkaseen ja kun burgerhimo iskee niin ei tartte paljon vaivaa nähdä. Näistä voi tehdä myös pyöryköitä. 

Avokaadopasta valmistuu omalla resptillä, mutta linkissä kai se versio, josta tämä kohu lähti liikkeelle vuonna 2013 Alexander Gullichsenin käsistä. Meillä ei avokaadopastaan sotketa juustoja, vaan raaka-aineet pysyy hyvinkin simppeleinä; pastaa, avokaadoja kuutioituina, runsaasti paistettua sipulia ja valkosipulia, mustapippuria, suolaa ja reilu loraus sitruuna- ja/tai limemehua.

Kesäkurpitsapastaa teen vasta, kun äidin pellolla saa käydä varkaissa. Tämä ei muille meidän perheestä uppoa, joten tämä on päiviin, jolloin äiti on yksin kotona.

Kaikki näistä resepteistä ei varmastikaan uppoa kaikille, mutta sitten kun löytyy se oma juttu ja suunta niin voi lähteä kokeilemaan omia polkuja. Maistelkaa, haistelkaa, kokeilkaa ja kokkailkaa myös yhdessä lapsien kanssa ennakkoluulottomasti. Ruoka saa ja kuuluu olla iloinen asia.

Pähkinäinen banana bread eli banaanikakku

Lapsenomaisesti hiukan hihityttää tämä banaanileivän sanan käyttö. Se on oman mieleni suurinta huijausta uskotella syövänsä leipää kun syö kakkua. Kiitos Jenkit.

Banaanikakku on lapsuudesta tuttua tavaraa mustien banaanien tuhoamiseen, mutta en ole aiemmin tehnyt itse. Ennen talvilomalle lähtöä ajattelin keikauttaa mukaan nopeaa kahvileipää ja siinä ne pilkkubanaanit kutsuivat nimeäni. Lähdinpä siis tähänkin villitykseen jälkijunassa ja tein oman versioni banaanileivästä. Siitä tuli täydellistä. Kosteaa, mehevää ja pähkinöistä tuli kiva paahteinen maku ja tekstuuri.

Tämä on myös pientenkin lasten kanssa mainio kokkailu, koska kaikki vaan lätkitään sekaisin. Luulenpa, että tätä me meidän neidin kanssa seuraavaksi leivotaan yhdessä.

Pidemmittä puheitta tässä mun banana bread, banaanikakku, banaanileipä tai ihan mikä omimmalta tuntuu.

Nämä tarvitset:

  • 50 g hasselpähkinärouhetta
  • 3,5 dl spelttijauhoja (vehnäjauhojin käy)
  • 2 banaania
  • 1 tl kanelia
  • 1/2 tl kardemummaa
  • 1 dl rypsiöljyä
  • 1/4 dl maapähkinävoita
  • 1 muna
  • 1 tl soodaa
  • 1 tl vanilijasokeria
  • 2,5 dl sokeria

Tee näin:

  1. Muussaa banaanit haarukalla
  2. Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään
  3. Notkista maapähkinävoi tarvittaessa (esim. mikrossa), lisää joukkoon öljy, muna ja banaanit
  4. Sekoita kaikki keskenään kevyesti, mutta niin että sekoittuvat kunnolla.
  5. Öljyä kakku- tai leipävuoka ja paista 175 asteessa noin tunti. Kakun kypsyyden voi testata esim. hammastikulla. Kypsä kakku ei tartu hammastikkuun.
  6. Anna jäähtyä pieni hetki ja kumoa pois vuuasta. Jätä vuoka kuitenkin päälle ettei kosteus pääse haihtumaan.

Banaanileipä on myös siitä armollisen ihanaa, että se paranee vanhetessaan. Kakkua voi säilyttää ihan huoneenlämmössä. Itse säilytin rasiassa ja pussissa niin kakku pysyi mehevänä. Viimeiset muruset meni viikko kakun tekemisen jälkeen ja edelleen oli erittäin hyvää – ellei jopa parempaa. Nam!

Palsternakkakeitto

En ymmärrä miten olen usein ohittanu palsternakan. Niin kivan makuinen tekee vaihtelua perus kasvissosekeittojen rinnalle. Tämän ohjeen määrät kasviksissa ovat suuntaa antavia. Sosekeitoissa en keksi tilannetta, jossa tapahtuisi jotain kauheuksia jos yksi porkkana puuttuu, tai tuleekin ylimääräinen peruna mukaan.

Nämä tarvitset:

  • 1 purjo TAI sipuli + öljyä tai voita
  • 300 g selleriä
  • 3-4 porkkanaa (n. 300 g)
  • 6 isoa perunaa (n. 800 g)
  • 3 jättimäistä palsternakkaa (n. 1,3 kg)
  • suolaa ja mustapippuria myllystä

Tee näin:

  1. Kuori ja pilko kaikki kasvikset.
  2. Kuulota hetki purjoa kattilassa öljyssä tai voissa.
  3. Lisää kasvikset kattilaan ja vettä niin, että kasvikset peittyvät nippanappa.
  4. Lisää joukkoon suolaa, mustapippuria myllystä.
  5. Halutessasi heitä sekaan purkki maustamatonta tuorejuustoa tai kermaa. Ei pakollinen alkuunkaan.
  6. Aja sileäksi sauvasekoittimella. Jos keitto jää omaan makuusi liian paksuksi, lisää tarvittaessa vettä.
  7. Tarjoa paahdettujen kasvislastujen, paahdettujen pähkinöiden, paahdetun sipulin, krutonkien tai paistetun tofun tai pekonin kanssa.

Kuoriminen ja pilkkominen vie eniten aikaa, mutta senkin voi yhdistää viikonloppuna lasten kanssa yhdessä puuhailuun. Olen ihan huumaantunut keitoista tällä hetkellä. Niin simppeliä, hyvää ja terveellistä.

Palsternakkakeitto pääsi kyllä sosekeittojeni kärkeen. Toinen lempparini on kesäkurpitsojen aikaan tehtailtava täyteläinen kesäkurpitsakeitto joka on no…, tee ja maista itse!

Linssilasagne ja hätävara pakkaseen

Linssilasagne on puolisoni lemppari. Vaikka lasagne ei ole vaikeaa tehdä, vie se aikaa kuitenkin jonkin verran keittiössä eikä siksi varsinainen arkiruokakuningas. Jos on yhtä laiskanpuoleinen kokki kuin minä niin tee vaikka viikonloppuna kerralla kaksi niin sitten voit joku ihana arki-ilta nauttia täydellistä linssilasagnea.

Tällä ohjeella tulee siis 2 linssilasagnea; yksi lasagne 4 hengelle pariksi päiväksi ja toinen lasagne pakkaseen. Mikäli pakkanen on täynnä tai muuten ei tule pakkasruokaa syötyä niin puolita ohje. Älä suotta hämmenny esimerkiksi 3 tomaattimurskapurkin kanssa, voit huoletta laittaa vaikka kaksi purkkia jos puolikasta ei tulisi muuten käytettyä muussa ruuanlaitossa. Samaten sipulit: Pyöristä määriä ylöspäin jos olet sipulin ystävä, jos taas et niin pyöristä alaspäin.

Vuuan koosta ja kerroksien paksuudesta riippuen lasagnelevyjä tulee 3-4 kerrosta/vuoka. Itse tykkään tehdä melko ohuet kerrokset, mutta sinä teet just sellaiset kuin tykkäät.

Vegaani lasagne syntyy korvaamalla voin maidottomalla margariinilla ja juuston vegaanisella juustolla. Gluteeniton lasagne tulee vaihtamalla vehnäjauhot gluteenittomaan jauhoseokseen ja lasagnelevyt gluteenittomiin lasagnelevyihin.

Nämä tarvitset:

Linssikastike

  • 400 g kuivattuja punaisia linssejä
  • 3 sipulia
  • 7 valkosipulin kynttä
  • 3 tomaattimurskaa (yht. 1200g)
  • n. 2-4 dl vettä
  • 1/2 dl kuivattuja yrttejä, esim. itse käytän valmista sekoitusta, jossa rosmariini, basilika, oregano, timjami, meirami, kirveli, rakuuna (tuoreet käyvät myös paremmin kuin hyvin)
  • suolaa ja mustapippuria myllystä

Maitokastike

  • 25 g voita (myös margariini käy)
  • 1,5 dl vehnäjauhoja
  • 2 litraa (kaura)maitoa
  • kaikki jääkaapin perän jämäjuustot eli noin 100 g
  • suolaa ja mustapippuria myllystä

Päälle

  • Raastettua juustoa

Tee näin:

  • Valmista ensin linssikastike: kuori ja pilko sipulit. Valko sipulin voi myös esim. raastaa. Kuulota öljyssä.
  • Huuhtele linssit hyvin juoksevan veden alla.
  • Laita kaikki aineet yhdessä kattilaan kattilaan ja anna porista vajaa puolisen tuntia. Linssit saa jäädä vähän napakoiksi, koska kypsyminen jatkuu uunissa.
  • Lisää tarvittaessa vettä. Seos saa olla kastikemaista.
  • Sillä aikaa kun linssikastike hautuu valmista juustokastike: Sulata voi kattilassa. Lisää vehnäjauhot ja sekoita hyvin esim. puuhaarukan (tai teräsvispilän kanssa jos käytät teräskattilaa). Paahda hetki, mutta älä polta.
  • Lisää maito pienissä erissä tosi hyvin samaan aikaan vatkaten, jotta jauhot ei jää klönteille. Jos kuitenkin niin pääsee käymään niin survaise surutta sauvasekottimella tasaiseksi.
  • Lisää mukaan juusto ja mausteet. Anna maitokastikkeen kiehua n. 10 min niin että se paksenee.
  • Lado lasagne vuokaan:
    1. linssikatsike
    2. juustokastike
    3. lasagnelevyt
    4. linssikastike
    5. juustokastike
    6. …
  • Viimeisen lasagnelevykerroksen jälkeen laita vielä kerros juustokastiketta ja lisää juustoraaste päälle.
  • Paista 175 asteessa n. tunti. Jos maltat, anna lasagnen vetäytyä vartin verran.

Huom!

Itse pidän enemmän tosi pehmeästä ja valuvasta lasagnesta kuin tönköstä. Lasagne vetäytyy jäähtyessään ja jos kasikkeita laittaa liian vähän tai ne jättää liian paksuiksi niin seuraavana päivänä sitä lasagnea voi käyttää tiilien tilalla rakennusmateriaalina. Koettu on. Jos juustokastike tuntuu loppuvan kesken, voi yhden välin täyttää ruokakermalla vallan mainiosti.

Samaa täytettä voi käyttää myös lisäkkeenä esim. pastan tai kvinoan kanssa, tortillan tai cannelonien täytteenä. Linssikastikkeen voi pakastaa myös sellaisenaan ja sulattaa nopeasti arkiruuaksi.

Jouluinen itse tehty granola

Olen tehnyt muutamana jouluna työkavereille ja päiväkodin henkilökunnalle joululahjaksi itse granolaa. Kavereiden kesken ja ilman sen suurempaa kikkailua granolasta voidaan myös puhua ihan vaan myslinä.

Tämä on niin uskomattoman hyvää, että jos tätä teet niin lupaan ettei kaupan granolat enää houkuta yhtään luokseen. Myslihän on siitä kiva, että sinne voi heitellä sitä sun tätä, mitä kaapissa sattuu juuri silloin olemaan. Tein tästä suosikkigranolasta myös jouluiseen version, johon tulee kuivattua omenaa ja jouluisia mausteita. Muutoin ohje on täysin sama kuin mitä teen meille säännöllisesti ympäri vuoden.

Makeuttajana voi käyttää sekä hunajaa että vaahterasiirappia. Hunajaa suosittelen suomalaisuuden ja lähiruuan vuoksi, mutta myönnän vaahterasiirapista tulevan parempi, karamellimaisempi maku. Vaahterasiirappi sopii myös vegaaneille. Gluteenittoman myslin saa ostamalla gluteenittomia kaurahiutaleita. Öljynä voi käyttää kookosöljyn tilalla hyvin rypsiöljyä, joka on pehmeä rava ja tuotetaan myös Suomessa.

Nämä tarvitset:

  • 10 dl isoja kaurahiutaleita (pienetkin käy jossei isoja ole just kaapissa)
  • 200 g lempparipähkinöitä rouhittuna kaikki käy ja pähkinät voi olla osa myös kokonaisia tai kaikki esim. melko pieneksi pilkottu, tyyli on vapaa
  • 1 1/2 dl auringonkukansiemeniä (nämä voi korvata myös pähkinöillä)
  • 1 rkl kanelia
  • 1 tl kardemummaa
  • reilu ripaus suolaa
  • (1/2 tl jauhettua ja kuivattua pomeranssinkuorta)
  • (1/2 tl neilikkaa)
  • (1 tl inkivääriä)
  • (1 dl kuivattuja omenoita saksittuna pienemmäksi)
  • reilu 1 dl vaahterasiirappia tai hunajaa
  • reilu 1 dl maapähkinävoita (itse suosin crunchy versioita, joissa on pieniä maapähkinän palasia joukossa, mutta lopputulokseen sillä ei ole tässä tapauksessa juuri merkitystä
  • 1/2 dl kookos- tai rypsiöljyä

Tee näin:

  1. Sekoita kuivat aineet keskenään
  2. Lämmitä hetken aikaa (n. 5 min) liedellä siirappia, maapähkinävoita ja öljyä niin että ainekset sekoittuu hyvin keskenään.
  3. Sekoita kaikki keskenään.
  4. Paista kahdella pellillä kiertoilmalla 125 astetta n. 15-25 min. Mikäli haluat paistaa tasalämmöllä, paista 150 asteessa. Jos kaadat kaikki samalle pellille paistoaika on pidempi ja granolaa tulee sekoittaa välillä, jotta se paahtuu tasaisesti. Vahdi kuitenkin granolaa ettei se pääse palamaan, koska… no, kokemuksella niin käy herkästi ja uuneissa on myös tosi paljon eroja.
  5. Anna jäähtyä pellillä ja säilytä tiiviissä rasiassa. Tai lusikoi suoraan suuhun tai jugurtin joukkoon.

Kuvausrekvisiitaksi kävin nappaamassa kukkapurkista vielä eukalyptuksia. Uskomattomia sissejä. Niitä pitää laittaa ensi kesänäkin kasvamaan.

Kaurasipsejä ja dippejä koko perheen herkkuhetkiin


Kaupallinen yhteistyö Oikiasipsi


Varsinkin näin syksyllä pimeyden lisääntyessä arki alkaa helposti tuntumaan suorittamiselta ja tasaisen tiukalta puurolta sukan pohjassa. Sen vastapainoksi olen yrittänyt leppoistaa suorittavaa itseäni ja keksiä vähän vaihtelua ja uusia juttuja syyspäiviin.

Tällä kertaa laitoin pöydän koreaksi ennenkö esikoinen tuli kotiin päiväkodista ja mikä iloinen yllätys häntä odottikaan! Sipsien maistelua alkavan viikonlopun kunniaksi. Vierastan ajatusta, että herkuttelut täytyy hoitaa lasten nukkumaan käytyä ja nyt löytyikin ihan koko perheelle sopivat herkut.

Suomalaisten sipsien ystävien ylpeys Oikiasipsi löytyy Pohjois-Pohjanmaalta. Oikiasipsi tekee ainoana sipsinvalmistajana vain suomalaisesta perunasta sipsejä. Nyt heille on tullut suomalaisesta kaurasta snacksejä ja markkinoille on tullut vauvoillekin sopiva suolaton luomukauranaksu. Jihuu, maissinaksujen tilalle on tullut vaihtoehto! Mikä parasta, kauranaksu ei sotke eikä tahmaa yhtään niin paljon kuin serkkunsa maissinaksu.

Kuluttajana satametrisen sipsihyllyn seassa katseeni kiinnittyi Oikiasipsin läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen. Se näkyy hyvin hypistelemällä ja tutkimalla pussia. Pohjois-pohjanmaalla valmistuvien Oikiasipsien kaura tulee vain ja ainoastaan suomalaisten pelloilta. Pussikohtaisesti kuluttaja tietää, kenen tilalta kaura ja peruna on pussiin pompannut. Viljelijät kasvoineen voi käydä jopa tsiigaamassa Oikiasipsin sivuilta. Tuotteet on suunniteltu pakkaukseen käytettyjä painotuotteita myöden ympäristöä ajatellen ja siitä löytyy EGP-merkintä, josta voi kiinnostuneet käydä lukemassa lisää.

Kauranaksut, jotka maistuvat meidän esikoisellekin on valmistettu luomukaurasta. Sen lisäksi niissä on luomuperunatärkkelystä ja tiamiinia eli B-vitamiinia. Kauranaksu on pienemmän kokoinen kun maissinaksu, mutta sulaa aivan yhtä hyvin suuhun. Onpahan näitä kesälomreissulla tullut itsekin naposteltua suurempaan nälkään hyvällä halulla.

Oikiasipsin kauratuoteperheeseen kuuluu neljä erilaista snack makua; merisuola, Italian cheese style, rosmariini ja pesto arrabiata. Lisäksi löytyy vegaaninen vuustonaksu ja tosiaan vauvoillekin sopiva kauranaksu. Kaurasnackseistä vegaanisia on Sea salt ja Italian cheese style. Koko kauratuoteperhe on valmistettu gluteenittomasta kaurasta, joten sopii moneen suuhun. Snackin rakenne on hauska; rapea, sopivan paksu ja ilmava. Vai kuohkea? Äh, maista ite ja päätä sä! Kaurasipsipussit on kivan kokoisia, sillä vuustonaksupussissa on 70 grammaa ja kaurasnackeissä on 150 grammaa.

Meidän koko jengin ylivertaiseksi kaurasuosikiksi nousi vuustonaksu. Kumpikaan meistä ei sipsihyllyllä valitse juustonaksuja koskaan, mutta näistä tuli oikein tappelu, kuka kulhon saa. Nauratti oma puoliso, joka ei meinannut saada näppejään irti vuustonaksuista. Pussi itsesssään on niin ihastuttava ja symppis, että jo pelkästään sen katselusta tulee hyvä mieli.

Ehkä mä olenkin ollut kaappivegaani kaikki nämä vuodet.

Vuustonaksun lisäksi omaksi suosikikseni nousi perinteinen suolattu kaurasnack. Se sopi dipattavaksi tosi hyvin oikeastaan minkä vain kanssa. Usein pelkästään suolatuissa sipseissä on mielestäni liikaa suolaa, mutta nämä olivat just eikä melkeen. Seuraavaksi ajattelin laittaa suolatut kaurasipsit meidän nachopellille. Pesto arriabata toimisi varmasti myös siinä aivan yhtä hyvin. Juustoja rakastavana en ole löytänyt vielä yhtäkään sipsiä, jossa juusto makuna toimisi eikä tämäkään maku vakuuttanut minua. Rosmariinisnack sai minut haaveilemaan tyttöjenillasta viinin ja juuston kera.

Ajattelin ensin villeissä unelmissani, että leppoisa perheilta vieteään sipsejä syöden samalla leffaa katsellen. Järki minussa heräsi henkiin ennen katastrofia ja koko perheen hermoromahdusta. Päädyimmekin napostelemaan pöydän ääreen ja hyvä niin. Viis siis elokuvista, sipsit maistuivat kaikille.

Kaurasipsien kaveriksi tein suomalaisista raaka-aineista dippejä tapenadea eli oliivitahnaa lukuunottamatta. Kaikki dipit sopivat myös vauvalle maisteltaviksi, sillä en laittanut niihin suolaa ollenkaan. Ajatuksenani oli innostaa neitiä maistamaan jännän värisiä ja erilaisia makuja, mutta hänen osaltaan homma meni vain vuustonaksujen naposteluksi. Isompien muksujen kanssa kannattaa kuitenkin kokeilla, josko vihannekset eri muodoissa innostaisivat maistelemaan ja tutustumaan eri makuihin.

Meidän pöydästä löytyi tahnoja punajuuresta, tuoreherneistä ja kesäkurpitsasta. Lisäksi tein pehmenneistä kirsikkatomaateista salsan ja oliivitapenaden itseäni ajatellen. Ylijääneet tahnat voi heittää kasviskeittoihin, leivän päälle voin sijasta, pastan kastikkeeksi tai pitsan pohjalle tomaattikastikkeen korvikkeeksi.

Maisuisko sipsit myös teille? Instagramissa on arvonta, jossa voit osallistua viiden tuotepaketin arvontaan! Jättimäiset kasat sipejä siis lähdössä jakoon!

Mikäli arpaonni ei suosi, voit oikaista suoraa Oikiasipsin verkkokauppaan ostoksille ja tilata ne suoraa kotiovelle (postimaksu ei sisälly hintaan). Koodilla VUUSTO15 saat sipsibokseista 15% alennusta verkkokaupasta 17.9.23.9.2020.

Voit valita suoraa täysin vegaanin setin tai sitten esimerkiksi maisteluboksin, joka on läpileikkaus Oikiasipsiä ja sieltä löytyy koko perheelle maisteltavaa omaan leffa- ja herkkuhetkeen.

Saas nähdä mihin seikkailuihin nämä seuraavaksi viedään. Vuustonaksut on jo pakattu eväsrasiaan.

Kukkakaaliriisi ja tofucurry


Härregyyd, nyt on arkiruoka, jonka lautanen tekee mieli nuolla syömisen jälkeen. Ja on vieläpä niin nopeaa ja iisiä, että melkein itkettää. Käykää hamstraamassa suomalaista kukkakaalia pakkaseen nyt. Tää päihittää riisin mennen tullen.

Kukkakaalin voi raastaa tuoreesta kukkakaalista tai käyttää pakastettua tuoretta kukkakaalia, jota käytin tällä kertaa. Se toimi oikeastaan ihan yhtä hyvin. Jos käyttää pakastettua niin kannattaa antaa sulaa huoneenlämmössä hetken aikaa (15-30 min). Esikeitetystä pakastetusta kukkakaalista en osaa sanoa miten käyttäytyy, mutta uskoisin senkin pelittävän. Silloin jättäisin vain lisäämättä vettä pannulle paistamisvaiheessa.

Niin kuin kuvissa vilahtavista pikkukäpälistä voi päätellä, tämä arkiruoka toimii hyvin koko perheelle.

KUKKAKAALICURRY

Nämä tarvitset:

  • 1 iso kukkakaali
  • kupillinen vettä
  • voita tai rypsiöljyä jos haluaa vegaanisen version

Tee näin:

  1. Raasta kukkakaali karkealla terällä.
  2. Heitä pannulle ja perään kupillinen vettä.
  3. Paista pari minuuttia pannulla niin että vesi on haihtunut kokonaan ja kukkakaali hieman kypsynyt. Kukkakaali kypsyy raasteena tosi nopeasti, joten vältä liian pitkää ”keittämistä” että rakenteesta ei tule mössöinen.
  4. Lisää voi tai öljy ja paahda hetki.

TOFUCURRY

Nämä tarvitset:

  • 2 ptk maustamatonta tofua (a’ 270 g)
  • loraus eli noin 1 rkl soijaa
  • hulautus eli noin 3 rkl rypsiöljyä
  • 3 rkl currya
  • 1 rkl kurkumaa
  • 5 dl kermaa (meillä ei ollut kaapissa tällä kertaa kuin kuohukermaa, mutta voi pojat, oli se niin syntisen hyvää. Normaalisti laittaisin kaurakermaa)

Tee näin:

  1. Leikkaa tofu pitkittäissuunnassa puoliksi.
  2. Painele puhtaaseen keittiöpyyhkeeseen ylimääräiset nesteet.
  3. Kuutioi haluamasi kokoisiksi paloiksi.
  4. Paista ja ruskista tofua hieman kuivalla pannulla keskilämmöllä. Loput nesteet häviää ja pinnasta tulee rapea.
  5. Lisää soija ja pyöräyttele kaikkialle. Sen jälkeen lisää öljy ja paista kunnolla rapeaksi (n. 10 min).
  6. Kaada päälle kermat ja mausteet. Laita tarvittaessa suolaa.

PST. Jos haluaa pöperöt samalla vauvalle, niin jätä soijan lisäys välistä tai ota ennen soijan lisäämistä vauvan osuus pois omaan pikkukattilaan. Näin saat ruuan koko perheelle samalla kertaa. Sama kukkakaaliriisissä, käytä koko satsiin rypsiöljyä tai ota vauvan osuus ennen voin lisäämistä.

Jos sieltä löytyy valikoivia ja ennakkoluuloisia kukkakaalilaisia niin toki makua voi keventää heittämällä paistetun kukkakaalin riisin joukkoon.

Namnamnam. Tämä on vaan niin hyvää.

8 viikon ruokalista

Aika harvoin arjessa on aikaa hissun kissun loimuttaa lohta ja sutia sitruunavettä vartin välein kylkeen. Siksi meidän perheessä on tuotekehitelty ruokahuoltoa useamman vuoden. Ei se vieläkään valmista ole, mutta aina vain harvemmin tarvitsee kiristellä hermoja.

Ruuanlaittofilosofiaamme kuuluu:

  1. Tehdään kerralla paljon
  2. Mahdollisimman paljon kotimaista ja kasvisruokaa
  3. Pakkaseen kaikki, jotka eivät kärsi pakastuksesta.

Syömme yleensä kahtena peräkkäisenä päivänä samaa ruokaa, mutta emme todellakaan koko viikkoa samaa. Nyt kuitenkin tänä vuonna kun molemmat meistä on olleet poikkeuksellisen paljon kotona, melkein joka päivä vaihtuu myös ruoka. Tai oikeastaan edellisen päivän ruuasta jatkojalostetaan seuraavan päivän ruoka. Näin ruuan valmistelu nopeutuu, ei tarvitse syödä täysin samaa ruokaa päivästä toiseen ja aikaa säästyy.

Kokosin meidän 8 viikon ruokalistan ruutupaperiviritystä siistimpään ulkomuotoon. Monen viikon ruuissa on tosiaan koottu niin, että ruuanlaitto helpottaa pitkässä juoksussa. Kuulostaa vaikealta, mutta kierrättämällä listaa pidempään saat jujusta kiinni. Esimerkkinä tämä ensimmäinen viikko, joka kuvassa. Tekemällä maanantaina kaksinkertaisen tai jopa nelinkertaisen satsin, saat esimerkiksi päiväksi linssikastikkeen, seuraavaksi päiväksi lasagneen soosin valmiiksi ja pakkaseen valmiin soosin odottamaan vuoroaan. Kukaan ei estä skippaamasta jotain ruokalistaviikkoa ja toistamaan siinä välissä ensimmäisen viikon ruokalistaa.

Sama koskee esimerkiksi jauhelihataikinaa, josta emme pysty luopumaan, koska se on neidin lemppariruokaa. Kukaan ei estä ostamasta valmiita lihapullia ja mureketaikinoita. Jos kuitenkin haluaa tehdä itse, kuudesta kilosta jauhelihaa taikinan saat aika moneen ateriaan lihapullat ja muutaman murekkeen. Murekkeen voi nakata pussiin ja sitten aikanaan heittää uunivuokaan sulattuaan. Käykö järkeen?

Tarkoitukseni oli jakaa lista vasta kun olen kaikki listan reseptit saanut julkaistua. Selvisi kuitenkin, että ruokahuolto on todellakin aika monia perheitä kuormittava. Kaupassakäynnistä on myös tullut aina vain kuormittavamman tuntuista ja Kauppakassi tilaus pitää tehdä välillä tosi paljon aiemmin. Päätin, että seuraavaksi tehtailen ruokalistojen mukaiset kauppalistat valmiiksi Kauppakassiin. Kohti syksyä uusilla aseilla!

Toivottavasti meidän 8 viikon ruokalistasta on myös sinulle iloa. Sen voit ladata alta ilmaiseksi.

TÄSTÄ VOIT LADATA ILMAISEN 8 VIIKON RUOKALISTAN ITSELLESI

Juhlatarjoilut synttäreille korona mielessä

Niin se vain koronasta tuli yksi vieraistamme, myös juhliin. Halusimme tai emme. Mietin esikoisen synttäreille mitä sitä oikein tarjoaisi. Esikoiselta asiaa kysyessäni hän tilasi mustikkakakkua ja suklaajäätelöä. Olipas tarkka tilaus.

Mietin kuitenkin, että olisi ihanaa jos neiti saisi puhaltaa omat kynttilät, mutta aika pärskeet siitä saadaan aikaan.

Kyselin vinkkejä Instagramissakin ja paljon ehdotettiin donitsikakkuja ja kuppikakkuja, jotka on yhdistetty kakuksi kuorrutteella. Instagramista ja Pinterestistä löytyy paljon inspiraatiota #pullapartcupcakes nimellä. Myös jätskitikkuihin tehtyjä pikkukakkuja ehdotettiin.

Päädyin kuitenkin tekemään marenkikakkusia muffinivuokiin. Ensin ajattelin tehdä marengit suoraa muffinivuokiin, mutta koska en ollut aiemmin moista kokeillut, en uskaltanut ottaa riskiä, että marengit olisivat jääneet esim. jumiin vuokiin.

Tarkoitus oli tehdä esikoiselle oma isompi kakku, mutta marenki jäi uunissa raa’aksi ja jäi kiinni leivinpaperiin kuin liima, joten se siitä sitten. Onneksi esikoinen tuntui olevan ihan yhtä onnellinen tästä minikakusta. Itse sitä vain ressaa täysin turhanpäiväisistä asioista.

Marenkikakkuset tai pavlovat – you name it. Kokosin pavlovan niin että pohjalla oli marenki, jonka päälle laitoin kerman, jossa oli tuorejuustoa, rahkaa ja hiukan vanilijakreemijauhetta. Osassa marenkikakkusissa oli täytteenä viipaloituja banaaneja ja osassa itse tehtyä vadelmahilloa. Päälle tuli toinen marenki ja sen päälle vielä kermaa. Koristeena oli karhunvatukoita puolison isomamman pihasta ja oman takapihan sitruunamelissan lehti.

Kuopuksen jäljiltä on jäänyt nyt jonkin verran pilttipurkkeja ja mietin, että sinnehän saisi kannen alle kaikille tehtyä omat jutut. Jääkaappiinkin saa hyvin pinottua ja vie vähän tilaa.

Mietin creme bruleen ja pannacotan välillä. Viime vuonna synttäreillä tarjoiltiin creme bruleeta, joka sai suursuosion. Koska halusin päästä tänä vuonna mahdollisimman vähällä vaivalla ja jättää mahdollisimman vähän juhlapäivään tekemistä, päädyin pannacottaan. Päälle sujahti omenahilloke, joka valmistui samalla kun tein uuniomenahilloa muutenkin.

Juhlien jälkeenhän pilttipurkit olisi voinut laittaa lasinkeräykseen, mutta koska olin hinkannut jo liimat valmiiksi, säästän ne. Joulun aikaan osaan tulee joululahjasinappeja ja osasta jouluiset pannacotat jouluherkutteluihin.

Suolaisena toimii tietysti aina kaikki muffinit, hyrrät yms., jotka voi laittaa muffinivuokaan. Itse kuitenkin tykkään enemmän esimerkiksi pizzasta kuin suolaisesta piirakasta sen pohjan vuoksi. Ensin ajattelin, että muutama pitsa tulee siinä samassa kun tehdään itselle pitsaa viikonloppuna, mutta ajatuksissaan sitä on aina tehokkaampi kuin todellisuudessa. Olisin tehnyt leivinpaperista pitsoille taskut tai laittanut ne suodatinpussin sisälle.

Nyt kuitenkin sain ahaaelämyksen suolaisiin tarjottaviin Lidlin kroisanteista. Kävin hakemassa vitriinin tyhjäksi ja siirsin ne yöksi muovipussiin, jotta ne eivät kuivahtaneet. Ei ne niin rapeita olleet kuin uunituoreet, mutta tykkättyjä olivat silti ja sai kiitosta täyttävyydestä. Vieraiden valiot huomioon ottaen laitoin toisiin kroisantteihin täytteeksi yrttituorejuustoa, tomaattia, mozzarellaa ja ruohosipulia ja toisiin täytteeksi yrttituorejuustoa, salaattia, salamia, kurkkua/suippopaprikaa. Tarkoitus oli kääriä kroisantit kakkupaperiin ja sitoa juuttinarulla, mutta kun lopulta moni vieraista joutui perumaan ja muutenkin ihmiset tulivat eri aikoihin, ajattelin ettei se ole nyt tarpeellista. Kokeilin kuitenkin miltä se näyttäisi ja kivathan niistä tuli!

Täytin kroisantit juhlapäivän aamuja ja hyvin säilyivät eivätkä vesistyneet. Kroisanttien täytteissä vain taivas on rajana. Seuraavana päivänä tein ystävälle kahville kroisantit, joissa oli sisällä itse tehtyä omenahilloa, brie-juustoa ja suippopaprikaa.

Vegaanitäytteiksi voisi laittaa

  • vegaania tuorejuustoa (oma suosikki juureva ja påmackan)
  • hummusta
  • mikä tahansa tahna, esim. hernetahna
  • nyhtökaura
  • Härkis
  • kaikki kasvikset
  • idut ja silmusalaatit

Lisäksi tarjolla meillä oli Brunbergin mansikkasuukkoja. Kaikki kääreelliset karkit ja keksithän toimii hyvin, vaikka roskaa niistä tulee enemmän kuin laki sallii. Suolaisiksi olis tarkoitus tehdä myös ah niin ysäriä, mutta aina toimivia koktail-tikkuja, mutta koska lapsia ei kauheasti nyt ollut menossa mukana, unohdin koko asian.

Mietin onko tarjottavia liian vähän, mutta kuulemma oikein sopivasti. Ja oli kuulemma vimosen päälle makusia. Jes! Kroisanteista tein tarkoituksella muhkeita, jotta olivat täyttäviä. Niitä oli varattu n. 1,5 jokaiselle, mutta suuri osa taisi ottaa vain yhden.

Keskelle pöytää lättisin kukkakimpuksi kulhon, jossa oli tyrnin oksia ja keskellä ylijääneet karhunvatukat. Kulhon oli asetellut puolisoni mamma. Aikas kaunis yksinkertaisuudessaan minusta.

Mozzarellapasta – arkiruokaa koko perheelle

Mozzarellapasta on meidän perheen sellainen nopeasti jotain törkyisen hyvää. Yleensä myös kaikki ainekset löytyy valmiina kotoa mozzarellaa lukuunottamatta, mutta sitä onneksi saa lähikaupasta.

Jos lapset ei innostu yhtään isosta mozzarellasta niin voisi ihan hyvin kokeilla sellaisia mozzarellapalloja. Itse olen aiemmin riipinyt sormin ison mozzarellan, mutta sitten koin jonkin valaistumisen, että teelusikalla saa kivoja pyöreän mallisia palasia. Meidän lapset ei tykkää mozzarellasta yhtään, joten sen vuoksi ohje on pikkiriikkinen verratuna muihin resepteihini.

Vegaanin pastasta saa vaihtamalla mozzarellan maidottomaan mozzarellaan ja gluteenittoman valitsemalla gluteenittoman pastan. Simple as pasta.

Mozzarellapastasta löytyy varmasti tuhat ja yksi erilaista reseptiä ihan pienein nyanssieroin, mutta meillä se tehdään näin. Yksinkertaista. Mutta niinhän aika moni onnellisuusasia on. Ja vaikka tämä on arkiruokaresepti niin yhtä lailla tätä nautittiin onnistuneesti, kun ystäväni oli miehensä kanssa kyläilemässä piiiitkästä aikaa.

MOZZARELLAPASTA KAHDELLE (valmistusaika 20-30 min)

Nämä tarvitset:

  • n. 160 g pastaa kuivana (itse tykkään käyttää tagliatelleä tai spagettia
  • 2 keltasipulia
  • 6 valkosipulin kynttä (tai josset ole yhtä hulluna alkosipuliin niin 3 myös riittää tuomaan makua
  • 250 g kirsikkatomaatteja
  • oliiviöljyä
  • 1 sitruuna
  • suolaa ja mustapippuria
  • 2 pkt mozzarellaa (vegaanistakin mozzarella on, mutta en ole itse testannut)
  • kourallinen basilikaa

Tee näin:

  1. Laita pasta kiehumaan suolattuun veteen.
  2. Kuori ja pilko sipuli.
  3. Laita pannulle runsaasti oliiviöljyä (n. 0,5 dl) ja lisää sipulit ja kirsikkatomaatit joukkoon.
  4. Kuori ja raasta valkosipuli pannulle.
  5. Kun tomaatit ovat pehmenneet, mutta pysyvät vielä koossa niin pannun voi sammuttaa. Mausta suolalla ja rouhi myllystä mustapippuria
  6. Purista sitruunan mehu pannulle. Tässä vaiheessa lisää tarvittessa lisää oliiviöljyä, jotta seos on kastikemainen.
  7. Valuta vesi valmiista pastasta ja lisää pannulle. Pyöräyttele hyvin kaikki sekaisin.
  8. Jos pidät hieman sulaneesta mozzarellasta voit heittää palaset pannulle ja antaa niiden sulaa siellä hiukan. Muuten mozzarellan voi laittaa esim. eriliseen tarjoilukulhoon ja lisätä mieleinen määrä suoraa lautaselle. Koristele ja mausta tuoreella basilikalla.

Ai että niin tuli nälkä kuvia katsellessa. Tällä viikolla just syötiin, mut ehkä sitä vois taas seuraavalla. Herkullisia arkihetkiä uuteen viikkoon!

1 2 3 4