Meidän perheen parhaat kasvisruokareseptit

Monesti kysytään, syödäänkö me lihaa ollenkaan. Syödään, mutta. Kerron vähän meidän ruokailutottumushistoriasta ja totean, että ruokavalion muutokset ovat tulleet tosi pikku hiljaa.

Meidän perhe ei ole ollut ruokailutottumuksissaan mikään kasvispainotteisimmasta päästä ja lapsuudessakin jokaisella pääruualla oli lihaa tai kalaa jossakin muodossa. Kasvikset ja marjat ovat kuitenkin olleet iso osa lapsuutta ja arvostus luontoa ja luonnonantimia kohtaan on syttynyt peltojen ja metsän keskellä kasvaessa. Olen niitä tyttöjä, jotka on saanut hakea marjat suoraan suuhunsa pensaista ja muut kasvikset suoraa pellolta pöytään. Leipä on ollut koulusta tullessa uunituoretta ja hernekeitot on pörisseet oman pellon herneistä.

Nykyisin meidän perheen keittiössämme on eletty hiljalleen muutoksen aikoja jo joitakin vuosia kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Olemme edelleen sekaaneja, mutta kun ennen oli kasvisruokapäiviä, nykyisin on liharuokapäiviä. Enää mieskään ei kysele missä protskut luuraa.

Muutoksen luulen alkaneen työharjoittelustani Afrikasta 2015. Lihaa oli – no heikonlaisesti tarjolla ja jos oli se ei ollut mitenkään erikoista. Kanankoivet olivat sitä lihaa, jota syötiin ”ravintolassa” jos syötiin. Liha kaupassa oli niin ”valtavan” kallista ettemme nähneet mitään järkeä sitä ostaa. Tarjolla oli kuitenkin niin paljon tuoreita ja hyviä kasviksia ja hedelmiä ettei lihaa suuremmin kaivannut. Maitotuotteita etenkin juustoa sitä vasten oli kovakin ikävä. Toki niitäkin oli isossa marketissa tarjolla, mutta emme niitä juuri ostaneet, koska sähköt olivat vähän väliä poikki eikä kylmäketjuista ollut tietoakaan.

Entinen avokaadonkin vihaaja löysi rakkaussuhteen Tansaniassa avokaadopastan kautta ja kyllä ne Suomeenkin tuodut avokaadot on alkaneet maistua. Tosin myös avokaadot ja riisi on sellaista herkutteluruokaa. Ylipäänsä yritämme kuluttaa kotimaista ja sesonginmukaista ruokaa ja pyrimme välttämään ruoka-aineita, jotka kuluttaa paljon luonnonvaroja ja on kyseenalaisia ihmisoikeuksien näkökulmasta.

Olkoon se siis esipuhe, miksi nämä ruuat ovat valikoituneet listalle. Toinen suuri syy on toki se, että ne vaan on tosi hyviä. Ulkomailta tuotujen linssien, riisin ja papujen tilalla kannattaisi hyödyntää esimerkiksi kotimaista härkäpapua, kvinoaa ja ohraa. Ylipäänsä kasvisruokien maailmaan hypättiin aikanaan korvaamalla esim. osa jauhelihasta soijalla. Soija ei kuitenkaan monestakaan syystä ole itselleni mieleinen. Nyt mä siis sanonkin – skippaa ne soijat ja aloita oikeasti hyvistä ruuista. Ja kokeile, kokeile ja kokeile. Kasvisruuan maustaminen on ihan oma maailmansa, mutta kyllä se sopivan ronski käsi sieltä löytyy ajan kanssa.

Kesäkurpitsakeitto

Linssikeitto – Tämä on meidän perheen ehdoton suosikki ja hätävara. Keittelemme tätä 10 litran kattilan kerralla ja pakastamme loput. Tämä on myös neidin lempparikeitto, jota aina pyydetään lisää. Tämä on himppasen tulista, mutta vähentämällä cajunmausteseosta ja/tai vaihtamalla chilitomaattimurskan tavalliseen saa tulisuutta vähennettyä jos sinä tai pienesi ei juuri hotista välitä.

Mustapapuquessadillat – Miehen suosikki. Toimii niin arjessa kuin viikonloppusafkana. Välillä siippa heittäytyy hassuttelemaan ja sotkee joukkoon fetaa. Nam.

Butter ”chicken” tofusta – Tämä Jalotofun resepti taitaa olla ensimmäinen onnistumiseni tofun kanssa ja siitä se sitten lähti. Nykyisin luomutofu korvaa lähes poikkeuksetta kanan meillä.

Linssilasagne – lasagnessa voi käyttää hyvin myös esim. härkäpapua tai soijaa. Linssit on meidän suosikkeja.

Pasta carbonara ilman pekonia – on yksi blogissani eniten kiitosta saanut resepti. Myönnän olin itsekin ennakkoluuloinen, mutta sanoisinko, että pekonimuijasta on enää varjo vain.

Kukkakaaliriisi ja tofucurry – tämä ei ole meidän perheen muiden suosikkia, itse voisin vaihtaa riisin tyystin kukkakaaliin.

Peltivihis – Tänne saa kätkettyä kaikki kaapin perällä nahistuneet juurekset, pakasteissa lojuvat sienet ja muut kuivakaapin kätköt. Meidän perheen suosikkitäytteinä taitaa olla tällä hetkellä härkäpapu-kaali-porkkana-täyte.

Falafelit – Näissä oli oma vaivansa jos vertaa eineksiin, mutta maku todellakin on hyvä. Jos falafeleista tykkää. Falafeleihin kuuluu ehdottomasti guacamole ja tsasiki. Pitaleivän väliin, kvinoan tai salaatin kanssa. Tai miksei perunamuusi.

Mustapapuburgerit – valitsen ehdottomasti jauhelihapihvien tilalle jos mahdollista. Näitä tilasin burgereiheni viime äitienpäivänä. Teen näitäkin pihvejä valmiiksi raakana pakkaseen ja kun burgerhimo iskee niin ei tartte paljon vaivaa nähdä. Näistä voi tehdä myös pyöryköitä. 

Avokaadopasta valmistuu omalla resptillä, mutta linkissä kai se versio, josta tämä kohu lähti liikkeelle vuonna 2013 Alexander Gullichsenin käsistä. Meillä ei avokaadopastaan sotketa juustoja, vaan raaka-aineet pysyy hyvinkin simppeleinä; pastaa, avokaadoja kuutioituina, runsaasti paistettua sipulia ja valkosipulia, mustapippuria, suolaa ja reilu loraus sitruuna- ja/tai limemehua.

Kesäkurpitsapastaa teen vasta, kun äidin pellolla saa käydä varkaissa. Tämä ei muille meidän perheestä uppoa, joten tämä on päiviin, jolloin äiti on yksin kotona.

Kaikki näistä resepteistä ei varmastikaan uppoa kaikille, mutta sitten kun löytyy se oma juttu ja suunta niin voi lähteä kokeilemaan omia polkuja. Maistelkaa, haistelkaa, kokeilkaa ja kokkailkaa myös yhdessä lapsien kanssa ennakkoluulottomasti. Ruoka saa ja kuuluu olla iloinen asia.