Ristiäistarjoilut

Mietin pääni puhki mitä ristiäisissä tarjoiltaisiin. Sain neuvoksi tarjota sitä mitä itse haluaa syödä ja muut tyytyköön siihen. No, jos oltaisiin sillä teemalla menty, niin osa olisi varmaan joutunut tyytymään mehuun ja kahviin. Kyllä juhlissa on mielestäni tärkeää olla otettu eri ruokavaliot huomioon, myös lapset ja nirsoilijat. Vieraat tekee juhlan. Ja jos juhlissa ollaan nälässä, en tiedä kamalampaa. Yhteensä meitä oli vajaa parikymmentä aikuista ja kuusi lasta. Tarjoiluja jäi yli, mutta olen saanut sellaisen mielummin liikaa kuin loppuu-kasvatuksen.

Mietin teenkö kermakakkua. Se on sellainen mielipiteitä jakava asia. Osa vannoo kermakakun nimeen ja toiset ovat saaneet siitä lapsuudessaan traumat. Jonkinlainen näyttävämpi kakku kuitenkin kuuluu omien mielikuvien juhlapöytään. Nyt loppusyksystä uskaltauduin heittäytymään tuhdin suklaakakun kimppuun. En tarjoiaisi tätä kesällä, vaikka uskoisin sillekin kannattajia löytyvän. En ollut aiemmin tehnyt kyseistä kakkua, se on aina riski ja omat kommelluksensa tässäkin oli.

Surffailin nettiaallon harjalla ja päädyin maailman parhaaseen suklaakakkupohjaan täytekakussa. Nimensä veroinen oli. Resepti löytyä Viimeistä murua myöten-blogista.

Ensimmäinen kakkupohja ei tahtonut kypsyä ja pidin sitä loppuviimein liian kauan uunissa. Reunat ja pinta maistuivat palaneilta, mutta leikkasin ne pois ja loppuosa kakusta oli ihan käyttökelpoista. Palaneen maku ei ollut onneksi tarttunut koko kakkuun. Pohja ei myöskään kohonnut niin paljon, että olisin saanut sen leikattua kolmeen kerrokseen. Tein toisen pohjan siis myös ja näin ollen kerroksia tuli neljä. Tämä jälkimmäinen onnistunut kakkupohja piti tietysti pienentää myös. Kakkupohjan jämistä ja ylijääneestä moussesta tein pakkaseen odottamaan pahaa päivää. Hävikki siis nolla jossei palaneita paloja oteta laskuun.

Sisällä ja kuorrutukseen tuli suklaa- ja valkosuklaamousset, reseptit löytyvät Annin uunissa-blogista. Suklaamousseen tuli tosi paljon voita ja se jäi hieman suutuntumaankin omaan makuun. Seuraavalla kerralla ehkä vähentäisin voin määrää tai tuunailisin muuten reseptiä. Mutta olihan se nyt törkyisen hyvää.

Koristeena oli paljon Pinterestissä ja Instagramissakin näkyneitä Schleich-eläimiä. Mietin kuumeisesti koristelua ja sattumalta hypermarketissa haahuillessani törmäsin näihin. Ensin ajattelin erilaisia metsän vauva-eläimiä, mutta sitten löysin hyllystä koko meidän perheen. Valkohäntäpeuraperheemme nököttää siis kakun päällä. Nämä päätyvät neidin joululahjapakettiin, eli pääsevät jatkojalostukseen. Muuten olisivat turhan kalliit kakunkoristeet. Lisäksi kakun päälle pääsi männyn oksa ja pihlajanmarjat kakun kylkeen. Murustelin keksiäkin jo valmiiksi ja piti sitä laittaa vielä kakun päälle, mutta todettiin makutuomareiden kanssa, että less is more.

Itselleni lohiskagenit oli must. Olin niistä haaveillut jo pidemmän aikaa. Äiti ja isä savustivat siihen lohen, mikä tekeekin sörsselistä ihan tajuttoman hyvän. Tein sekä maidottoman että maidollisen version oman imetysdieettini vuoksi. Ja voinen sanoa ettei maidoton versio juuri maidolliselle hävinnyt! Saaristolaisleivät oli mieheni mamman tekemät ja niiden ohjeesta ei ole hajua, mutta ihania olivat.

Lisäksi oman imetysdieettini vuoksi tein myös vegaanista porkkanapiirakkaa. En kertonut kenellekään sen olevan vegaanista mahdollisten ennakkoluulojen vuoksi ja se sai kyllä kiitosta. Ohje Urbaanin isän-blogista. Myönnän kyllä hurmoksessa korkanneeni täytekakun, vaikka se ei ollut maidotonta ja gluteenitonta nähnytkään. Palasin kuitenkin ruotuun vauvan masuvaivat ja itkut välttääkseni.

Kinkkuvoileipäkakku oli äitini tekemä, siitä en osaa sanoa mitään muuta kuin että voileipäkakusta pitävät jumaloivat äidin voileipäkakkuja. Lisäksi suolaisena tarjottavana oli kaikkien suuhun sopivia karjan- ja perunapiirakoita suoraa pakastealtaasta sekä munavoita. Makeina oli vielä mieheni mamman tekemät vinoleivät. Nämä valikoituivat sen vuoksi, kun tyttäreni ei olisi aikaisemmissa juhlissa osannut lopettaa näiden syömistä. Pöydän päädän nappasin kaupasta Fazerin erilaisia suklaita; sinistä, dominoa ja geishaa.

Jaan teille vielä täytekakun ja lohiskagenien reseptit, jotta ei tarvitsisi kahlata reseptipankkeja tuntitolkulla läpi. Skagenithan on ihan täydelliset myös joulupöytään. Muita ristiäisistunnelmiamme voit käydä lukemassa viime postauksesta.