reseptit

Mustapapuquessadillat – Arkiruokaa koko perheelle

Mustapapuquessadillat ovat linssikeiton ohella mieheni kasvisruokalemppari ja hän tekee näitä välillä jopa itselleen, kun sattuu nyt vaan tekemään mieli mustapapuquessadilloja. Resepti lähti elämään vuosia sitten, kun kaapissa oli mustapapuja, mutta ei ollut hajuakaan mitä niistä tekisi. Kädenvääntöä-blogista se kaikki lähti.

Muutos kasvisruuan pariin on tapahtunut meidän perheessä pikku hiljaa ja se onkin ollut meille paras näin. Onnea on ollut ennakkoluuloista huolimatta rohkeasti maisteleva ja syövä mies. Lihansyöjämiehestäni on kehkeytynyt kasvisruuan ystävä, kun mausta ole tarvinnut tinkiä.

Pavut kuuluvat meillä vahvasti keittiöön, mutta hankaluus on siinä eivät meidän neidille uppoa kokonaisina eikä blendattuina ollenkaan. Sosetta pitäisi kokeilla esimerkiksi kasvissosekeitossa. Se tarkoittaa siis sitä, että vaikka tämä resepti on arkiruokien aatelia, meillä neidillä täytyy olla jotakin muuta syömistä. Uskoisin kuitenkin, että tästä saattaisi isompien lasten ja teinien kanssa tulla hitti. Tulkaa taas kertomaan kuinka kävi!

Meillä pavut ostetaan pääasiassa aina kuivina, koska ne ovat suhteessa halvempia ja ne eivät ole lilluneet pitkiä aikoja säilykepurkissa. Oma vaivansa kuivatuissa pavuissa on, mutta ottamalla huomioon muutamat asiat se on pian sama kuin pikkuhousujen vaihto.

Kuivattuja papuja pitää liottaa 10-12 tuntia ja keittää sen jälkeen tunti, jotta papujen luontaisesti sisältämä proteiinin kaltainen myrkylinen lektiini tuhoutuu. Meillä laitetaan pussillinen papuja illalla likoamaan kylmään veteen ja seuraavana (tai joskus sitä seuraavana) päivänä keitetään koko satsi. Sitten osa pavuista heitetään pakkaseen, josta ne on helppo ottaa käyttövalmiina käyttöön.

Se siitä. Nyt sitä ohjetta kehiin.

Mustapapuquessadillat

  • 400 g liotettuja ja keitettyjä mustapapuja
  • 400 g tomaattimurskaa tai 5 tuoretta tomaattia
  • 4 valkosipulin kynttä
  • 3 rkl sitruunan mehua
  • 1/2 tl chilihiutaleita
  • 1 tl sokeria
  • suolaa ja rouhittua mustapippuria
  • juustoraastetta ja/tai fetaa
  • tortillapohjia

Tee näin:

  1. Survo mustapapuja pienemmäksi blenderissä tai sauvasekottimella. Älä survo soseeksi vaan jätä rouheiseksi.
  2. Raasta joukkoon valkosipulit ja lisää muut aineet juustoa lukuunottamatta.
  3. Anna vetäytyä tunnin verran jos jaksat odottaa. Soosin voi tehdä edellisenä päivänä valmiiksi, jolloin ruoka seuraavana päivänä valmista silmänräpäyksessä.
  4. Laita tortillalätty paistinpannulle. Täytä lätty puoliksi täytteellä. Lisää päälle juustoraaste ja feta. Käännä toinen puoli tortillalätystä täytteen päälle kanneksi.
  5. Paista keskilämmöllä pinta kullanruskeaksi. Öljyllä saa ihanan pinnan, mutta se ei ole välttämätömyys ja rapsakka lopputulos tulee kuivallakin pannulla.

Jos mustapapuquessadilloista haluaa täysin vegaanisia, juuston voi korvata vegaanisella juustolla tai jättää juuston kokonaan pois. Imetysdieettini aikana en käyttänyt lehmänmaitoa ollenkaan ja ainakin siedettäviksi maidottomiksi juustoiksi löyty Porlammin vege plus-juusto sekä Violife-merkin juustot. Molempia löytyy ihan hyvin varustelluista ruokakaupoista. En kuitenkaan laittanut näitä quessadillani väliin, vaan lättäsin muutaman lusikan kaurafraishea kylkeen. Ei yhtään hullumpi.

Sekä linssikeitto että nämä mustapapuquessadillat ovat näinä aikoina timanttisia ruokia siinä mielessä, että kaikki aineet voi ostaa varastoon ja ne säilyvät pitkään. Nämä ovatkin meidän perheen luottopakkeja, kun tullaan kotiin reissuista tai jääkaappi on tyhjä.

Arkiruokaa koko perheelle 9/52 – Tomaattinen kaurajauhiskasteike

Ensin ajattelin muokkaavani pöytäliinaan jumiin jääneet tatinat ja ylimääräiset leivänmurut, mutta sitten mietin. Miksi? Tämä reseptisarjahan on nimenomaan arkireseptejä koko perheelle. Meidän koti ei ainakaan ole vailla tahmaa ja tatinaa, joten miksi sitä kuvista peittämään?

Meillä käytetään edelleen eläinkunnan tuotteita, myös sian- ja naudanlihaa. Pääasiassa niistä tehdään lihapullia, mutta välillä myös niitä muita perinteisiä jauheliharuokia, kuten jauhelihakastiketta. Käytimme jossain vaiheessa soijarouhetta melko paljonkin, mutta en pidä soijan mausta enkä siitä, että se tulee ulkomailta. Nyt olen löytänyt uuden ystävän. Suomalaisesta kaurasta valmistetun Elovenan Muru kaurajauhiksen.

Kesti pitkään ennekö uskalsin tarttua Elovenan kaurajauhikseen, kun se näytti niin kuivalta ja epäilyttävältä pussin läpi. Suutuntuma on hiukan jauhelihaa pehmeämpi sekä jos mahdollista miedompi, mutta heittämällä paras jauhelihan korvike, joka on omassa keittiössäni vieraillut. Jos perheestä löytyy kasvisruuan epäilijöitä niin suosittelen testaamaan meneekö läpi.

En välttele rasvaa, mutta ne jotka välttelevät niin tässä on n. 30% vähemmän rasvaa verrattuna jauhelihaan ja saman verran proteiinia. Tämän tuotteen tuoteseloste on myös ihanan niukka ja ymmärrettävä. Ihana siksi, että vierastan sellaisia kasvistuotteita, joissa on käytetty paljon erilaisia täyte- ja lisäaineita saamaan, väriä, makua ja jotain mitä ei luonnollisesti voi saada. Tästä kaurajauhkiksesta löytyy kauraa 41% (täysjyväkaura ja kauralese), vettä, perunaproteiina, herneproteiinia ja suolaa.

Nämä tarvitset:

  • 1 pss (350g) kaurajauhista
  • 2 sipulia
  • 4 valkosipulin kynttä
  • Herbamare yrttisuolaa maun mukaan
  • 1 rkl kuivattuja yrttejä
  • 2 tl sokeria
  • monta rouhaisua mustapippuria myllystä
  • 2 tlk tomaattimurskaa
  • 5 dl vettä
  • 250g kirsikkatomaatteja

Lisuukkeena meillä oli simpukkapastaa.

Tee näin:

  1. Paista kaurajauhis öljyssä (käytin rypsiöljyä) rapeaksi, noin 5 minuuttia. Siirrä sivuun.
  2. Pilko sipuli ja valkotipuli, kuullota.
  3. Lisää sipulien joukkoon tomaattimurska, vesi ja mausteet. Anna hautua 10 min.
  4. Lisää kirsikkatomaatit ja hauduta toiset 10 min. Lisää lopuksi paistettu kaurajauhis.
  5. Tehtiin tästä myös juuston ystäville 2.0 versio, joka ei ole vegaani. Pilkkomalla puolikkaan fetapalan (meillä oli Apetina) sekaan ja pyöräyttämällä hellästi muutaman kerran saat aivan täristyttävän hyvän ja vähän tuhdimman version.

Kaksinkertaistamalla ohjeen saat pastakastikkeen lisäksi lasagnesoosin. Lasagne on myös hyvää tavaraa pakastettavaksi, joten sieltä saisi vetäistyä illalla sulamaan ja seuraavaksi koko jengille tarjottavaa ja saletisti päihittää einekset mennen tullen.

Siellä kotikoululaisille ja pikkukokeille tämä on myös erittäin pätevä ruoka simppeliin ja nopeasti valmistuvaan ruokaan.

Herkullista ja terveellistä viikkoa!

Koko perheen arkiruokaa 8/52 – Tortillat pinaattiletun sisälle

Tänään meillä syötiin pitkästä pitkästä aikaa tortilloja, joiden lättynä oli pinaattilätty. Aivan todella hyvää vaihtelua maissilättyyn ja terveellisempikin. Useammin pitäisi tällä herkutella. Paistoin pinaattilätyt isolla valurautapannulla ja vohveliraudalla.

Nämä tarvitset:

  • 3 munaa
  • 1 tlk kauramaitoa (7,5 dl)
  • 1 pss pinaattia (150g)
  • 3 dl puolikarkeita spelttijauhoja (vehnäjauhot käyvät myös ellei spelttiä satu kaapissa olemaan)
  • 1 tl suolaa
  • 25g voita

Tee näin:

  1. Jätä pinaatti lävikköön sulamaan.
  2. Vatkaa munien rakenne rikki.
  3. Sekoita joukkoon maito ja suola. Lisää sen jälkeen pikku hiljaa jauhot sekaan.
  4. Lämmitä voi mikrossa ja lisää pinaatin kanssa taikinaan.
  5. Anna turvota kunnolla, ainakin puoli tuntia. Paista.

Täytteinä meillä oli tällä kertaa:

  • punasipuli
  • kermaviili (maustettuna american dippipussinlopulla, mutta vakkari on mustapippuria, suolaa ja sokeria)
  • salaattia ja kurkkua
  • raejuustoa
  • raastettua juustoa
  • broileria

Täytteiden kanssa sopii leikitellä ja vain taivas on rajana. Olenpahan kuullut, että viinirypäleetkin kuuluu vakiokalusteisiin. Vegaanivaihtoehtoja halutessaan suosittelen beanit, nyhtökauraa tai härkistä.

Arkiruuan tästä tekee taas kerran iso satsi. Tein ohjeen kaksinkertaisena käyttäen toisen puolen pinaattipannariin ja toinen puoli paistettiin tortillalätyiksi. Ajatus pinaattipannarista lähti Instagramista @kylmanakki tililtä. Siellä on vinkkejä ja vertaistukea vanhemmille, joille lasten syöminen tai syömättömyys tuottaa päänvaivaa.

Pinaattilettutaikinan voi tehdä edeltävänä iltana jääkaappiin ja purkittaa kaikki täytteet valmiiksi. Seuraavana päivänä paistelee ”vain” tuoreet letut. Meillä neiti ei syö tortilloja tai söisi mahdollisesti vain voidellun maissiletun. Oli siis aika paljon parempi omatunto antaa pinaattilettuja ja hän sai napsia salaattia ja kurkkua sitten suoraa suuhunsa. Winwin.


Iloa kaikien uuteen viikkoon, vaikka maailmanmeno aika harvaa tällä hetkellä naurattaa.

Koko perheen arkiruokaa 7/52 – Kokonainen uunilohi

Onneksi en ole varsinainen ruokabloggari, kun näitä kuvia on lopputuloksista aina hävyttömän vähän. Meidän jengi on aina ruuan valmistuessa niin nälkäistä tai muu tilanne on päällä, että lopputuloksista ei ehdi tai muista ottaa usein kuvaa ollenkaan.

Tässä kuitenkin arkeen nopea, helppo ja älyttömän mehevä uunilohi juuri uuniin menossa. Tässä on puolikas lohi, mutta jos on vain tarpeeksi iso uunivuoka niin kannattaa laittaa koko mokoma kerralla.

Kokonaisen uunilohen etu on se ettei tarvitse filoida ja lihaa menee vähemmän hukkaan. Kokonainen uunilohi on myös mehevämpi kuin filee.

Tee näin:

  1. Huuhtele lohi ja kuivaa se liinaan tai talouspaperiin.
  2. Tee n. 0,5 cm viillot nahan läpi kalan pintaan.
  3. Hiero sisälle suolaa ja joko mustapippuria tai sitruunapippuria.
  4. Viipaloi sitruuna ja täytä sekä peitä kala sitruunaviipaleilla. Suosin luomusitruunoita etenkin silloin, kun käytän myös kuoret ruuanlaitossa ja leivonnassa.
  5. Pirskottele päälle öljyä tai muutama nokare voita. Tämä ei ole pakollista ja esimerkiksi tässä kalassa ei ollut lisätty ylimääräistä rasvaa ollenkaan.
  6. Paista uunissa 200 asteisessa uunissa n. 35 min riippuen kalan koosta. Kalan voi ottaa välillä uunista ja kurkata kypsyyttä. Kypsä kalan väri on muuttunut vaaleammanpunaiseksi, mutta irtoilaa ”laattoina”. Ylikypsä kala menee kuivaksi ja paloitellessa menee mössöisemmäksi. Nahka lähtee myös helposti pois kypsästä kalasta. (keittiön ammattisanasto hallussa täällä).
  7. Vedä nahka varovasti pois päältä ja vedä lihaa varovasti lusikalla kalan selästä kohti vatsaa, jolloin ruodot jäävät paikalleen ja saat helposti kalan isoina paloina lautaselle.

Tämän kylkeen tehdään pottumuusi ja kermaviilikastike: Purkki kermaviiliä, tilliä tai ruohosipulia, suolaa, sokeria, mustapippuria ja loraus sitruunamehua.

”NAM”, sanoi neiti. Toivottavasti sielläkin saadaan aikaiseksi samanlaisia reaktioita. Ihanaa alkavaa uutta viikkoa!

Koko perheen arkiruokaa 6/52 – Kaalilaatikko

Kaalilaatikko on sellainen pyhä perinneruoka, jota en ole halunnut lähteä vielä juuri tuunaamaan vegaaniksi. Jauhelihan voi kuitenkin hyvin korvata esim. Elovenan kaurajauhiksella tai vasta markkinoille tulleella next level jauhelihalla. Myös soijarouhe pelittää hyvin, mutta meillä soijaa ei juuri käytetä, vaan pyrin valitsemaan kotimaisia lihan korvaajia.

Pyrin välttelemään myös riisiä sen epäekologisuuden vuoksi, mutta kaalilaatikkoon riisi kuitenkin omissa mielikuvissa liian vahvasti kuuluu. Sen korvaisin härkäpapurouheella ja silloin korvaisin myös jauhelihan härkäpavulla. Ilmastoruokaa parhaimmillaan.

Olen oppinut kaalilaatikkoa syömään vasta, kun aloin sitä itse valmistaa. Salaisuus on tarpeeksi pitkä kypsennys ja siirappia kursailematta. Silloin uunista tulee ulos karamellimäinen suussa sulava arkiruoka. Halpaa ja hyvää. Jos sulla on traumoja koulun kaalilaatikosta niin anna kuitenkin vielä yksi mahdollisuus. Jos et pidä tästäkään, saat puolestani luovuttaa kaalilaatikon suhteen.

Kaalilaatikko suurperheelle (8 hlö) tai osa pakastettavaksi.

Nämä tarvitset:

  • 2 kg kaalia
  • 800 jauhelihaa tai esim. Elovena kaurajauhista
  • 6 rkl meiramia
  • 2 tl valkopippuria
  • reilu 1 dl tummaa siirappia
  • 3 pientä tai 2 isoa sipulia
  • suolaa maun mukaan.
  • 2dl puuroriisiä

Tee näin:

  1. Pilko kaali suikaleiksi isoon kattilaan (10 litraa) laita reilusti suolaa (n. 1rkl) ja vettä niin, että kaalit juuri ja juuri peittyvät.
  2. Keitä kaaleja noin 10-15 min, niin että kaalit hieman pehmenevät. Säästä keitinliemi!
  3. Paista pilkottua sipulia muutama minuutti ja lisää jauheliha joukkoon. Paista kypsäksi.
  4. Mausta jauheliha valkopippurilla ja meiramilla. Mausteita saa ja kuuluu olla kunnolla, jotta lopputulos on maukas.
  5. Keitä puuroriisi puolikypsäksi suolatussa vedessä.
  6. Sekoita kaalit, jauheliha ja riisit sekaisin. Monessa eri kulhossa, jossei satu olemaan tarpeeksi isoa ”saavia”.
  7. Lisää siirappi ja keitinlientä sen verran, että saat löysän seoksen.
  8. Maista ja lisää suolaa tässä vaiheessa oman maun mukaan.
  9. Tästä satsista tulee yksi lasagnevuoka ja Arctican 1,5 l uunivuoka. Vuuat voivat olla kukkuraisia, koska kaalilaatikko menee uunissa vielä kasaan.
  10. Paista ensin noin 1 tunti 200 asteessa muutaman kerran kunnolla sekoittaen. Lisää tarvittaessa nestettä (kaalilaatikko ei saa olla kuivaa tässä vaiheessa). Laske sitten uuni 175 asteeseen ja laita kattilan kannet tai leivinpaperia laatikoiden päälle. Paista vielä noin 3 tuntia tai kunnes kaalilaatikko on suussasulavaa.

Yritin saada välivaiheista edes vähemmän epäilyttäviä kuvia. Eipä näistä hirveän kutsuvia tullut. Yllä olevasta kuvasta saa kuitenkin ajatuksen, kuinka nestepitoinen kaalilaatikko saa olla uuniin mennessä.

Mitä kauemmin kaalilaatikko viipyilee uunissa sen pehmeämpi ja mehevämpi siitä tulee. Älä siis hätiköi. Teen usein kaalilaatikon aamupäivällä uuniin samalla, kun teen lounaan. Sitten se on valmis päivällispöytään ja ruuanlaitosta pääsee yhdellä huseeraamisella.

Olen todella laiska tekemään pieniä annoksia ruokaa, koska se on omasta mielestä ajan hukkaa. Iso satsi tulee samalla vaivalla. En silti jaksa syödä samaa ruokaa montaa päivää. Siksi teen usein sellaisia ruokia, jotka eivät kärsi pakkasesta. Kaalilaatikko on juuri sellainen. Oikeastaan se vain paranee pakkasreissun jäljiltä. Tee siis tällainen jättisatsi tätä(kin) ja nauti arkena kuin eineksenä. Mikroon ja plim! Valmis haarukoitavaksi.

Muut arkiruokareseptini löytyvät täältä.

Laskiaisen tuorehernekeitto

Sitä kun kuvittelee olevansa hirveän innovatiivinen niin loppujen lopuksi huomaakin, että se pyörä on keksitty jo tuhat vuotta sitten. Sain aivan täydellistä tuorehernekeittoa Kaskiksessa 2016 ja siitä lähtien se on ollut mielessä. Nyt sitten tuli ahaa-elämys, että laskiaisen perinteisen hernarin voisi päivittää käyttämällä pakasteherneitä. Tulisi nopeasti valmista, vajaassa puolessa tunnissa.

Laskiaisen spelttipullat olivat hitti ja kyllä lautaset tyhjeni tästä tuorehernaristakin eli uskallan jakaa teille oman versioni tästä laskiaisen hernarista. Ranskalaisittain tämä olisi Creme Ninon. Edullinen arkiruoka, mutta valkoviinillä tai kuoharilla maustamalla tästähän tulis aika pähee pääsiäisen alkukeitto!

Tuorehernekeitto neljälle

  • 4 pss eli 800g pakasteherneitä
  • 2 jauhoista perunaa (itse käytin Rosamundaa)
  • 2 sipulia
  • 3 valkosipulin kynttä
  • 3 oksaa basilikaa. Kuivattuja yrttejä voi käyttää myös. Tuore on kuitenkin aina tuore.
  • 5 dl vettä
  • 1 kasvisliemikuutio (käytän Reformin luomukuutioita)
  • suolaa ja pippuria maun mukaan
  • 1 prk eli 2dl (kaura)kermaa

Tee näin.

  1. Kuori ja pilko pieneksi perunat ja sipulit. Ei tarvitse olla pientä silppua, sellaisia reilun peukalonpään kokoisia.
  2. Kuullota perunat ja sipulit kattilassa reilussa öljyssä (käytin rypsiöljyä) reilu 5 min.
  3. Lisää vesi ja kasvisliemikuutio. Keitä niin pitkään, että perunat ovat kypsiä.
  4. Lisää herneet ja basilika (missä muodossa, ei väliä). Keitä muutama minuutti.
  5. Surrauta koko komeys sauvasekoittimella sitä sileämmäksi mitä hienokurkkuisempia kotiväestä löytyy.
  6. Lisää suola, pippuri ja kerma.

Meillä dippailtiin patonkia keittoon. Jos haaveilemani paahdettu sipuli ei olisi unohtunut kauppaan niin se olisi sopinut tähän ihan täydellisesti. Proteiinia ateriaan saisi lisäämäällä paistettua savutofua ja pähkinöitä päälle. Tai jos se tuntuu vielä liian isolta harppaukselta kasvisruuan maailmaan, niin raejuusto tai paistettua pekoni toimisi myös kutakuinkin täydellisesti.

Huomenna onkin laskiaistiistai. Tällä hetkellä aurinko paistaa, tiet ovat kuivia ja mustia. Etelässä ei pulkka juuri kulje, mutta keiton voikin iskeä ruokatermariin ja pullataikinan kantaa laavulle tikun nokkaan. Hetkinen. Itse en ole ainakaan 20 vuoteen syönyt tikkupullaa. Asia on korjattava mahdollisimman pian.

Aurinkoista laskiaista!

Nyt tuli ehkä parhaat falafelit ikinä

Kun ulkona ei voi joka päivä syödä ja pakastealtaasta en ole onnistunut onkimaan kummoisia falafelejä lautaselleni on täytynyt tarttua itse sauvasekoittimeen. Mitään pikafoodia ei itse tehdyt falafelit ole, mutta ääreishelppoja!

Tällä kertaa tein sen verran ison satsin, että laitoin osan pakkaseen raakana (öljyämättä) . Ne ovat vielä testauksen alla, miten ne käyttäytyvät pakkasesta otettuna. Jos tämä onnistuu ja maku pysyy hyvänä niin ai että. Sitten voikin tehdä jättisatsin valmiiksi pakkaseen ja sulattaa sieltä aina tarvittavan määrä uuniin. Ja sitten hommasta tulikin jo huisin nopeaa. Onko teillä kokemusta falafel-taikinan pakastamisesta?

Käytän aina kuivattuja papuja, herneitä yms. Ne ovat halvempia, eivät ole lilluneet säilyketölkeissä ja koostumus on kiinteämpi eikä lainkaan mössöinen.

Kuivatut pavut ja kikherneet pitää liottaa hyvin ennen käyttämistä. Siispä liota kuivattuja kikherneitä vedessä ainakin 10 tuntia. Itse laitan yleensä illalla kikherneet likoamaan ja teen sitten seuraavana päivänä, kun ehdin ja jaksan. Ei siis haittaa vaikka ne lilluisivat pidempäänkin vedessä. Jos kuitenkin ne jäävät lillumahommiin, kannattaa vesi vaihtaa ja heittää kulho jääkaappiin. Montaa päivää ei kannata pöydällä seisottaa, sillä kyllä se home alkaa niihin aikanansa kasvamaan. Kokemusta löytyy siitäkin.

Falafelit, joita tuli tällä ohjeella 35 kpl:

  • 400 g kuivattuja luomukikherneitä (liotettuna 13 dl)
  • 1 iso sipuli
  • 4 kynttä valkosipulia
  • 1/2 pieni sitruunan mehu (käytin luomusitruunoita)
  • 4,5 tl garam masala-mausteseosta
  • 3 tl suolaa
  • 2 rkl perunajauhoja
  • 1 ruukku persiljaa
  • 1 ruukku korianteria
  • 2 rkl vettä + 1 tl soodaa
  • seesaminsiemeniä pinnalle

Valmistus:

  1. Huuhtele kikherneet liotuksen jälkeen vielä huolellisesti vedellä.
  2. Kuori sipuli ja valkosipuli. Pilko sipuli muutamaan osaan.
  3. Pesaise persilja ja korianteri, pilko hieman pienemmäksi.
  4. Heitä kaikki silppurikulhoon (sauvasekoittimen lisäosa) tai blenderiin. Silppurikulhossa surruttele useassa eri osassa. Sekoita vielä kaikki tasaiseksi.
  5. Purista sitruunan mehu ja sekoita seoksen joukkoon. Jos käytössä on iso sitruuna kannattaa laittaa ensin osa ja maistaa välissä ettei tule liian sitruunaista. Itse lisäsin tässä vaiheessa vasta perunajauhon, koska meinasi vallan unohtua. Sen kuitenkin voi oikeastaan missä vaiheessa vain.
  6. Anna vetäytyä mielellään useampi tunti. Itse odottelin seuraavaan päivään.
  7. Sekoita sooda veden joukkoon ja lisää seokseen.
  8. Pyörittele seoksesta palloja. Nämä hajoaa käsiin helposti, eikä näitä pysty pyörittelemään niin kuin pullia. Puristele hellästi palloksi – sanoisin.
  9. Pyöräytä pulla seesaminsiemenissä.
  10. Pullat pellille ja tuputtele rypsiöljyä pullasudilla päälle. Ei tarvitse pyöritellä pullia ympäri, öljy valuu sopivasti myös peltiä vasten olevaan kohtaan. Paista 200 asteisessa uunissa n. 30 min niin, että pullissa on kaunis kullanruskea väri.

Yritin saada kuvatuksi seoksen rakennetta. Se jää siis selkeästi rouheaksi, mutta joukossa ei ole kuitenkaan mitään kunnon paloja. Seos vetäytyi tosiaan minulla seuraavaan päivään jääkaapissa. Seesaminsiemenet laitoin muumikulhoon, siinä ne oli kätevä pyöräytellä.

Alla olevassa kuvassa on perhe-elämää parhaimmillaan. Lapsi lattialla oman onnensa nojassa ja vasemmassa yläkulmassa näkyy kauhea kasa kaikkea sontaa sohvan alta kaivettuna, kun etsittiin vanhemman ipanan kanssa jotakin sieltä. Toiseen kuvaan taas oli eksynyt tutti.

Falafelien kaveriksi tein salaattia ja guacamolea. Parasta näin, mutta miksei esim. muusi tai riisikin pelittäisi hyvin. Guacamolen teen yksinkertaisuudessaan näin: Avokaadot mössöksi haarukan alla, suolaa, pippuria ja iso lorus sitruunamehua.

Paistoin ylimääräisiä falafelejä ja lämmitin myöhemmin mikrossa. Meni ne niinkin, mutta falafelit ovat ehdottomasti parhaimmillaan tuoreena rapealla kuorellaan. Kannattaa esimerkiksi pyöritellä jääkaappiin valmiiksi ja useampana päivänä heittää vain suoraa jääkaapista uuniin niin saa tuoreita monena päivänä.

Instagramin stooreissa kerroinkin ettei tämä resepti läpäissyt meidän perheen lapsituomaria. Rohkeasti hän maistoi, mutta kaivoi suustaan ulos. Palaute oli siis selvä. Mutta minä sanon iso NAM! Näistä falafeleistä tuli kyllä kertakaikkisen täydellisiä omaan suuhun.

Ja myös Instassa jengi äänesti haluavansa tämän arkiruokakokoelmaan, joten tässä se viimein on! Toivottavasti tekin tykkäätte!

Onko aikaisemmat arkiruokareseptit menneet ohi? Ne löytyvät täältä.

Maukasta arkea ja alkavaa uutta viikkoa kaikille!

Koko perheen arkiruokaa 2/52 – Kylmäsavulohipasta

Monille kylmäsavulohi on liian kallista, mutta itse usein nappaan lähikaupasta eräpäivää lähestyvät fisut kyytiin ja pakastan ne pastapäivää varten. Näin ollen kaikki voittaa.

Kylmäsavulohi on arkeen siksi erittäin pätevä vaihtoehto, että se on nopea käsitellä. Ja ruoka valmistuu todella nopeaan. Vaikka tämä onkin nopeutensa vuoksi valikoitunut arkiruuaksi, niin tämä on kyllä sen verran juhlavan makuista, että kehtaa laittaa pyhäpöytäänkin.

  • 385 g kylmäsavulohta (jos käytät kuitenkin valmispaketteja laittaisin 3 pkt eli 450g ja jättäisin muutaman siivun eväsleivälle)
  • 2 kpl punasipuleita
  • 1/2 sitruunan mehu
  • ruukku tuoretta tilliä (voi korvata esim. tuoreella ruohosipulilla mikäli tilli ei napostele)
  • 1 prk eli 2 dl kaurakermaa (esim. Planti)
  • 1 prk eli 150 g kauratuorejuustoa (esim. Oatly)
  • mustapippuria ja suolaa
  • pastaa
  1. Laita pastavesi jo kiehumaan, jotta ei tarvitse odotella spagettien kypsymistä. Muista suola pastaveteen.
  2. Leikkaa kylmäsavulohisiivut saksilla haluamasi kokoisiksi siivuiksi. Kauhean pientä ei kannata tehdä, koska sekoittaessa lohi hajoaa kuitenkin pienemmiksi paloiksi.
  3. Pese tilli ja leikkaa saksilla silpuksi.
  4. Pese sitruuna ja purista mehu.
  5. Pilko punasipuli. Kuullota runsaassa määrässä öljyä (itse käytin rypsiöljyä). Jätä puolikypsiksi.
  6. Lisää kylmäsavulohi. Paista muutama minuutti. Mikäli ajatus raa’asta kalasta etoo, paista kalaa pidempään, muutoin vain muutama minuutti, jotta kala pysyy mehevänä.
  7. Sekoita joukkoon hellästi tuorejuusto, kerma, puolikkaan sitruunan mehu, suola ja pippuri.
  8. Pyöräyttele mukaan varovasti tilli.
  9. Kastikkeen voi sekoittaa pastan kanssa keskenään tai jättää erikseen. Aivan yhtä jumalaista se on kummin vain.

Tarjoiluehdotus: Nauti vauvan kanssa lattialla.

Suklainen ristiäiskakku

Päätin kirjoittaa ristiäiskakkuresptin itselleni vielä auki, koska täytekakkuja tulee sen verran harvoin tehtyä ettei enää muista sitten mitä ja miten oli tehnyt ellei kirjoita muistiin.

Pohjan resepti on napattu Viimeistä murua myöten-blogista. Tummennetut kohdat ovat omia mielipiteitäni. Eli pohja:

2,5 dl kauramaitoa + 1 rkl valkoviinietikkaa (myös tavallinen maito käy)
1,2 dl rypsiöljyä
2 kananmunaa
220g vehnäjauhoja (n. 3,5 dl)
65g makeuttamatonta leivontakaakaojauhetta (n. 1,75 dl)
350g sokeria (4 dl)
1 tl leivinjauhetta
2 tl ruokasoodaa
1 tl suolaa
1 tl vaniljasokeria
2,5 dl lämmintä kahvia (kakku ei maistu kahvilta, vaan supersuklaiselta).

Valmistusohjeet

  1. Lämmitä uuni 175 asteiseksi. Paras jos sinulla on kaksi tai kolme samankokoista vuokaa, jolloin voit paistaa kakkupohjat osissa. Jos paistat kahdessa, niin halkaise ne paiston jälkeen vielä puoliksi, jolloin saat neljä ohutta kerrosta. Voitele n. 20 cm kakkuvuoka huolellisesti esim vuokaspraylla tai öljyllä (tai margariinilla/voilla). Itse tein irtopohjavuokaan ja voitelun jälkeen ”jauhotin” vuuan tummalla kaakaojauheella.
  2. Sekoita viinietikka kauramaidon joukkoon isossa kulhossa ja jätä seisomaan huoneenlämpöön 5 minuutiksi. Se alkaa hieman juoksettua, mitä tässä siis haetaankin. Sekoita sitten maidon joukkoon öljy ja vatkaa kananmunat kevyesti joukkoon vispilällä, niin että niiden rakenne rikkoutuu.
  3. Siivilöi joukkoon jauhot ja kaakaojauhe. Lisää joukkoon sokeri, leivinjauhe, ruokasooda, suola ja vaniljasokeri ja sekoita isolla puukauhalla kaikki sekaisin. Älä vaivaa.
  4. Kaada lopuksi joukkoon kahvi ja sekoita taikina tasaiseksi. Taikinan kuuluu siis olla todella löysää. Siis aivan todella löysää. Varmista siis irtopohjavuuan pitävyys etukäteen laittamalla vuokaan vettä, jotta näet lähteekö vesi valumaan saumoista.
  5. Kaada taikina kakkuvuokaan ja nosta uunin keskitasolle.
  6. Jos paistat kakkua kahdessa vuoassa, niin paistoaika on n. 25 minuuttia. Jos taas kolmessa, niin hieman vähemmän. Mikäli paistat yhdessä vuoassa, niin paista kakkua uunissa 50-60 minuuttia. Huom paistoaika varmasti riippuu uunista. Paina kakkupohjaa sormella keskeltä – jos se ei painu selkeästi enää kasaan, niin se on valmis. Tähän sopii vanha kikkakin, taikinan kuuluu joustaa sen verran kuin rystyset kämmenpuolellasi. Voit myös kokeilla tikulla. Siihen ei kuulu jäädä märkää taikinaa keskeltä. Pieniä kypsänoloisia muruja saa jäädä. Ota pois ja anna jäähtyä n. 10 minuuttia vuoassaan, jonka jälkeen kumoa kakku jäähdytysritilälle.
  7. Kakku kannattaa leikata vasta, kun se on kunnolla jäähtynyt.
  8. Kakkupohja kestää myös pakastamista. Eli voit valmistaa sen etukäteen pakkaseen kuukausiakin aikaisemmin. Sattuneesta syystä (käy lukemassa) valmista kakkupohjaa ja moussea jäi yli. Kokosin vanhaan jätskirasiaan kakkupohjan palasia ja moussea ja laitoin pakkaseen. Aivan täykky tosi himon taltuttaja! Ongelma piilee siinä ettei jaksaisi odottaa sulamista.

Gluteeniton versio: Onnistuu parhaiten korvaamalla jauhot kaurajauholla.

Väliin tuli valkosuklaa- ja suklaamousse Annin uunissa-blogista. Sama suklaamousse tuli myös kakun kuorrutukseen.

Suklaamousse:

  • 400 g tummaa suklaata (myös maitosuklaa käy*)
  • 3 rkl kaakaojauhetta
  • 3 rkl kuumaa vettä
  • 350 g voita (Omaan makuun tuli liian voimainen, vähentäisin sitä esim. 200-250 grammaan)
  • 2 dl tomusokeria
  • 200 g maustamatonta tuorejuustoa
  • valinnainen aromi esim. caramel tai kahvi (itse en laittanut aromia)
  1. Sulata suklaa ja jätä sivuun jäähtymään.
  2. Sekoita keskenään kaakaojauhe ja kuuma vesi.
  3. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja tomusokeri kuohkeaksi (vatkaa noin 5 minuuttia).
  4. Lisää jäähtyneet sula suklaa, kaakaojauheseos ja tuorejuusto (huoneen lämpöisenä) kulhoon.
  5. Lisää tässä vaiheessa myös aromi, jos haluat maustaa kreemin.
  6. Vatkaa seos ihanan pehmeäksi ja kuohkeaksi (muutama minuutti)!
  7. Jätä mousse huoneenlämpöön jos täytät valkosuklaamoussen tekemisen jälkeen. Itse kuorrutin kakun eri paikassa kuin kokosin kakun. Laitoin välissä moussen jääkaappiin ja siitä tuli tosi kova ja jämäkkä, eli vaatii pitkän ajan taas huoneenlämmössä, jotta sitä pystyy käsitellä.

Valkosuklaamousse:

  • 300 g tuorejuustoa
  • 4 dl kermaa
  • 2 tl vaniljasokeria
  • 300 g valkoista suklaata
  1. Sulata suklaa vesihauteen päällä.
  2. Vaahdota kerma vaahdoksi kulhossa.
  3. Vatkaa tuorejuusto sähkövatkaimella tasaiseksi toisessa kulhossa ja lisää sen jälkeen siihen sulatettu valkosuklaa
  4. Lisää kevyesti vatkaten tai nuolijalla kerma joukkoon.

Kakun kokosin teräksiseen reunavuokaan. Sellaiseen siis, jossa ei ole pohjaa ollenkaan. Näin saa kakun pysymään hyvin muodossaan, ennenkö mousset jämäköityy. Suosittelen kuitenkin laittamaan reunakalvot tai kelmut. Oli hiukan haastavaa saada reunavuokaa irti kakusta, kun mitään ei ollut välissä.

Kerroinkin jo aiemmin koristeista, joina toimi luonnosta männynoksa ja pihlajanmarjat. Vaikka ristiäiset ajoittuu myöhään syksyyn/talveen, voi pihlajanmarjat kerätä etukäteen ja säilyttää niitä ilmavasti verannalla tai jossei sellaista omista niin esim. jääkaapissa. Lisäksi kakun päälle pääsi hyppäämään Schleich valkohäntäpeuraperhe. Idea syntyi kaupassa haaluilun tuloksena. Nyt peurat pääsevät joululahjapakettiin.

Muut meillä ristiäisissä olleet tarjoilut löydät täältä. Tämähän olisi aika mahtava uuden vuoden pöytään. Hyvä aloittaa uusi vuosi massu täynnä suklaakakkujen aatelia.

Maailman parhaat lohiskagenit (myös maidottomana)

En ollut aiemmin tehnyt minkäänmallisia skageneita, mutta rakastan yli kaiken niitä. Siksi halusin niitä juhliin. Valitsin lohen katkarapujen sijaan, koska lohi oli kaikkien suuhun varmempi valinta.

Etsin eri reseptejä ja tuunailin niistä sitten oman version. Olen luullut olevani tarkkaan reseptejä noudattava, mutta yhä useammin huomaan roiskivani ja makustelevani sörsseleitä pitkin matkaa. Ja aikas hyviä on tullut, vaikka itse sanonkin. Avainasemassa tässä täytteessä kuitenkin on laadukas savustettu lohi. Jos vain mahdollista, savusta itse. Siitä tulee, no, ei sitä voi edes palvelutiskin fisuihin verrata. Myös kylmäsavulohi käy, mutta tästä saa nauttia myös raskaana olevat. Saaristolaisleivät oli mieheni mamman käsialaa.

Ohje:

n. 800 g Savustettua lohta

1 tl sitruunapippuria

1 tl sokeria

1 rkl dijon-sinappia (myös ihan Turun sinappi tai mitä kaapista löytyy käy, jossei dijonia käytä muutoin)

450 g ranskankermaa (tai maidottomaan käytin Oatlyn iMat fraishea)

100 g maustamatonta tuorejuustoa jykevöittää täytettä (ei kuitenkaan pakollinen ja maidottomaan en laittanut tuorejuustoa ollenkaan)

suolaa maun mukaan (suolan tarve riippuu siitä, kuinka suolaista kala on)

Puolikas nippu tilliä tai ruohosipulia. En ole tillin ystävä yleensä kuin kalakeitossa, mutta lähikaupassa ei ollut kuin tilliä, joten käytin sitä. Ja namia tuli. Myös nirson puoleinen sisko antoi pisteet tälle.

  1. Riivi lohesta paloja haarulla tai lusikalla. Ei haittaa vaikka menisi pieniksikin paloiksi. Tsekkaa ruodot pois.
  2. Pese ja kuivaa tilli (tai ruohosipuli) ja pilko tai leikkaa pieniksi
  3. Sekoita yhteen ranskankerma (+tuorejuusto), sinappi, sitruunapippuri, sokeri ja suola
  4. Lisää joukkoon lohi ja tilli. Sekoita tasaiseksi, älä vatkaa hurjasti ellet halua lohesta smoothieta.
  5. Ja siinä se. Täytteen voi ja kannattaakin tehdä edellisenä päivänä, jotta täyte maustuu. Lusikoi täyte kuitenkin vasta juhlapäivänä leipien päälle, jottei leivät kostu liikaa.

Toiset tykkää kermaisemmasta ja toiset kalaisemmasta täytteestä. Siksi kannattaa laittaa ensin vähemmän ranskankermaa ja kalaa. Niitä voi hyvin lisätä vielä kun koko komeus on valmis. Tästä tuli iso satsi ja olisi riittänyt ainakin 40 henkilölle. Tein siksi sen verran ison satsin, että saimme herkutella tätä uuniperunan täytteenä. Ai että. Tätä täytyy tehdä jouluksi!

1 2 3