chow chow

Vuosi sitten haimme Paavon kotiin

Enpä ole kertonutkaan meidän esikoispojastamme täällä. Hassua sinänsä sillä aikamoinen mullistus ja virstaanpylväs oli Paavokin ensimmäisenä omana koirana meille kummallekin. Kyllä, Paavo on siis koira, chow chow joillekin tuttavallisemmin  kiinan pystykorva. Paavo on ehdottomasti osa perhettämme ja vaikka Paavokin toivottaa korteissa hyvää joulua ja syntymäpäivää, ei hän silti täytä perheessämme ihmisen virkaa. Yhtä suuri murhe on, kun Paavo on kipeä tai joku paikka reistaa ja niitäkin on tähän vuoteen mahtunut. Selittämättömiä ontumisia, jonkun öttiäisen pistos tassuun, kiveskietymää, kivestulehdusta ja muuta pientäsuurta on ollut. Ehdottoman rakas ja toivottavasti tulevaisuudessa heistä tulee typyn kanssa hyvät kaverit.

Paavo tuli meille tasan vuosi sitten. Monta vuotta koiraa oltiin jo pohdittu, mutta ajateltiin, että nyt tai ei koskaan, ehtii vähän kouluttaakin ennenkö vauva syntyy. Ja hyvä niin, ei mulla ole enää tippaakaan ylimääräistä aikaa saati innostusta tokokoulutuksiin. Eikä rotuna ja emäntänä me sinne ehkä kuulutakaan. Rehellisyyden nimissä, kun arki painaa päälle vähän turhan isosti, välillä myös miettii kuinka paljon helpompaa olisi ilman koiraa. Mutta eihän sitä minnekään enää siitä luopuisi.

Paavo on joutunut kokemaan monta hoitopaikkaa, kun tässä näitä sairaalareissuja (ja onneksi myös lomareissuja) on ollut, mutta onneksi olemme saaneet sille hyviä hoitajia aina, iso kiitos asianomaisille <3  Luonteeltaan Paavo on laiska, kuitenkin utelias uusia kuonoja ja kasvoja kohtaan ja haluaa tutustua kaikkiin. Itsepäinen kuin saapas, kuuntelee kun huvittaa. Ei hauku kuin pihan fasaaneja ja foliopalloja, kuorsaa pahemmin kuin meidän isäntä ja nauttii nukkumisesta. Ulkona viihtyis vaikka koko ajan ja metsässä on mukava temmeltää. Huomionkipeä se on sille joka seurustelee meidän neidin kanssa, mutta vihainen ei ole. Harvat koirat Paavosta diggaa, mutta muutama kaveri löytyy. Johdot ja neidin lelut on saanut olla aina ihan rauhassa ja ruualle on kovin nirso. Paavo on juustojen ja maksalaatikon ystävä.

Loppuun Paavon vuosi meidän kanssa pikku kuvapläjäyksenä, olkaatte hyvät!

thumb_IMG_4499_1024

Paavo noin kolmen viikon ikäisenä.

thumb_IMG_6601_1024

…Muutama viikko vanhempana, kun luovutusta odotettiin jo malttamattomana!

IMG_5888

Matkalla uuteen kotiin

IMG_5899

IMG_5906

IMG_6056

thumb_P7286567_1024

Ensimmäinen retki, lähisaareen piknikille.

thumb_P7286574_1024

thumb_P7286575_1024

thumb_P7286583_1024

thumb_IMG_6506_1024

thumb_IMG_6682_1024

Paavo pääsi viime kesänä huikean monta kertaa mustikkaan. Ja se nautti!

thumb_IMG_6666_1024

thumb_IMG_6651_1024

thumb_P7186100_1024thumb_IMG_6695_1024

thumb_IMG_6859_1024

Paavon kesälomareissu Turun saaristossa.

thumb_IMG_6942_1024

thumb_IMG_6948_1024

thumb_IMG_6955_1024

IMG_8116

Paavo toivottaa kaikille oikein leppoisaa päivää! Muistakaa rötvätä!