Lasten kanssa matkustaminen

Vallisaari ja piipahdus Helsingissä

Viime viikonloppuna lähdettiin suht ekstempore moikkaamaan perjantain arkivapaan kunniaksi typyn kummitätiä ja rakasta ystävääni, joka on muuttanut pääkaupunkiseudulle hiljan. Niin kovasti ehti harmittamaan heidän muuttonsa, mutta tulipa reissun jälkeen todettua ettei Turusta nyt niin kauhean pitkä matka ole päiväseltäänkään lähteä käymään Helsingissä. Tällä kertaa olimme neidin kanssa oikein yökylässä.

Kaikkien retkikohdejahkailujen jälkeen päätimme ottaa Vallisaaren haltuun. Olimme julkisilla liikenteessä ja otin neidin reppuun, joten rattaitakaan ei mukana ollut. Helppoa ja kätevää, kun ei tarvitse miettiä mihin mahtuu ja mistä pääsee kulkemaan menettämättä hermojaan.

Vallisaareen lähtee JT-linen ja Aava-Linen lautat Kauppatorilta. Vallisaari kyltti on kirjoitettu ylhäälle niin isolla ettei voi erehtyä mistä lautta lähtee. Lipun voi ostaa ainakin lippukioskista ja lautasta. Aikuiselta kustantaa menopaluu 7 euroa ja neiti kulki loisena, joten en mitenkään pahana pidä. Lautalla hurauttaa suoraa noin 20 minuutissa, mutta paluumatka kesti pidmepään, koska kiersimme Suomenlinnan ja Lonnan laiturien kautta. Viikonlopun viettäjiä oli selkeästi liikenteessä.

Vallisaarelta löytyy useampiakin kahviloita, mutta perjantaina ne alkoivat laittaa 17 maissa lappuja luukulle. Torpedonlahdelta sai kuitenkin vielä kahvia ja virvokkeita ja neidin päivällisen lämpimäksi. Ilma oli melko lämmin, mutta merituuli, se jaksaa aina yllättää. Lenkkipolku menee kuitenkin melko suojaisasti, joten tuuli ei päässyt ytimiin asti. Vallisaaressa kulkee noin 2,5 kilometrin ympyrälenkki, jonka pääsee kulkemaan kyllä vaunujenkin kanssa. Matkan varrella on tähystelypaikkoja ja vanhoja linnanraunioita, joten leikki-ikäisille ja koululaisillekin riittää mielenkiinnonkohteita varmasti. Lenkkiä pystyy pidentämään vielä Kuninkaankierroksella, joka tekee muistaakeni 1,5 kilometrin kierroksen ja palaa Torpedonlahdelle.

Saari kuhisee historiaa. En ala luennoimaan sen enempää, koska itseäni ei historia jaksa kiinnostaa vielä tarpeeksi (huom vielä, koska kovin haluaisin olla kiinnostunut historiasta ja sukujuuret on alkaneet jo kiinnostaa:D), jotta osaisin jotakin mielenkiintoista lörpöttää. Sen sijaan muistan että saarella on iso alue, jolla kulku on ankarasti kielletty. Alueella on ollut räjähdeonnettomuus Puolustusvoimien ammusvarikolla 1937 ja riski, että maastosta löytyy jotakin räjähtävää elää edelleen.

vallisaari

Menomatkalla oli niin vähän porukkaa potskissa, että neiti meni kirjaimellisesti pitkin seiniä ja kummitäti sai paimentaa perässä.

vallisaari2vallisaari3vallisaari4

vallisaaari6

vallisaari7

vallisaari8

Vastarannalla häämöttää Suomenlinna, eli Pitkämäelle olisi seipään heiton päässä.

vallisaari9

Matkan varrella pääsee kiipeämään tähystyspaikalle, josta näkee kauniisti merelle.

Reissupirkko selässä nukahti bussiin ja jatkoi uniaan suoraa ystäväni luona omassa matkasängyssään. Meidän loppuilta kuluihin tortillojen, juustojen ja viinilasillisten ääressä. Elämän suurien ja pienien kysymyksien äärellä valoisassa kesäillassa.

Voi kesä. Tälläistä se on täydellisimmillään. Ihanaa että olet täällä ja voikun olisit vieraanamme pitkään. Olkoon aurinko paahtava, tuuli lempeä ja vettä sen verran, että luontomme ei kärsisi.

Sain tänään illalla äiti sai kunnon peljästyksen kun neiti väsyissään putosi tuolilta ja löi päänsä aika pahasti. Vaikuttaisi kuitenkin kaikki olevan hyvin ja neiti tuhisee omassa pedissään. Huomenna on hei perjantai! Säännöllisen työn iloja, odotettu säännöllinen viikonloppu. Tämä viikonloppu on pyhitetty perheelle, ihanaa ettei ole suunnitelmia ja voi mennä ihan fiiliksien vietävänä. Päiväunista nyt hiiskumattakaan.

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

-Päivi

Vauvan kanssa lentäminen

Meidän vinkkivitoset viime viikkoiselta lentomatkaltamme. Jos missasit matkakertomuksen, voit lukea sen täältä. Mun vinkit saattaa olla itsestään selvyyksiä, mutta ainakin omia ahaa-elämyksiä ja oivalluksia tuli niin pakatessa kuin turvatarkastuksessakin. Toivottavasti helpottaa jotakuta, joka tuskailee käsien riittämättömyyden kanssa.

Mun mielestä kannattaa pakata tarvittava määrä vaippoja, ruokia ja vaatteita mukaan. Varsinkin lyhyellä lomalla ei haluais käyttää aikaa liberoiden metästykseen. Ja sitte on takasin tullessa paljon tilaa tuliaisille ;). Oma mukaan tuleva vaatemäärä senkun vähenee joka reissulla, varsinkin nyt, kun täytyy saada vauvan vermeet mahtumaan. Saa kysellä jos haluaa omaankin pakkaukseensa apua, mutta ehkä se nyt ei ole tässä olennaista. Olennaista taas on se, että on neulemekko ja legginssit päällä ja vaihtovaatteena tavallinen paita. Onneks ei tarvinnut vaihtaa, pelkillä kalsareilla heiluminen oli saattanut olla vähän mautonta. Vaikkakin aika muodikasta, kun katukuvaa taas katsee…

Helsinki-Vantaalla on oma turvatarkatuslinja (familygate) lapsiperheille. Se on tarkoitettu nimenoman perheitä varten, jotta he saisivat sekoilla rauhassa, siellä tiedetään lapsiperheiden tarpeet ja ehkä siellä palvelee pidemmillä hermoilla varustetut työntekijätkin ;). Suosittelen lämpimästi check-in tekemistä ennen kentälle tuloa, säästää aikaa ja hermoja. Ekaa kertaa myös latasin liput mobiiliin, mikä oli varsin kätevää! Pitää pitää vain huoli, että akkua riittää. Suosittelen silti pitämään jonkinnäköisen paperiversion mukana itselleen back uppina jos vaikka puhelin sattuu katoamaan. Prahasta takaisin tullessa siellä ei erikseen perheille ollut omia portteja, mutta kaikki meni vähintään yhtä jouhevasti kuin mennessäkin. Minua haluttiin käsikopeloida, etten ollut piilottanut mun ja vauvan väliin aseita tai räjähteitä. Minullahan ei ollut mitään sitä vastaan, kyllä minä haluan, että turvallisuudestamme yritetään pitää huolta!

Meillä oli hyvinkin iisi lentouran aloitus mennen tullen, parin tunnin suora lento ja that’s it. Uskon silti samojen lainalaisuuksien pätevän pitemmmilläkin pätkillä. Vauva matkustaa sylimatkustajana, eikä hänelle ole omaa paikkaa tai turvakaukaloita. Vauvalle on sylissä omat vyöt, jotka liitetään vanhemman vöihin. Pitkillä lennoilla kannattaa olla yhteydessä lentoyhtiöön tai firmaan, josta lennot on buukattu etukäteen. Yleensä on järjestettävissä vauva- ja lapsiperheille paikkoja, joissa on enemmän jalkatilaa ja monissa paikoissa vauvalle saa ”nukkumalaatikon”. Näyttää vähän äitiyspakkaukselta (mutta tukevammilta) ne mitkä olen itse nähnyt.

Me matkustimme pelkillä käsimatkatavaroilla, joka tietysti lisää sen ettei niitä ylimääräisiä vauvanruokia ja vaipseja voi laittaa sinne ruumaan. En tosiaan hokannut, että läpivalaisussa vaipsit näyttävät niin orgaaniselta materiaalilta, että aiheuttaa laukunavaamista. Muuten suosittelen,j os vain pystyy, käsimatkatavaroilla matkaamista. Tosi kätevää ja kivaa, kun ei tarvitse odotella laukkuja ja kaikki tavarat ovat koko ajan lähes käden ulottuvilla.

Käsimatkatavaroissa saa nesteisä olla se 100 ml,  lukuun ottamatta vauvan ruokia/ juomia. Niitä saa olla matkalla tarvittava määrä. Pääsääntöisesti kaikki mitä pystyy levittämään, on nestettä lentokentän näkökulmasta. Jälkeen päin harmittaa, että olis voinut ottaa koko reissulle tarvittavan määrän ruokia, niin ei olisi tarvinnut raapia päätään lukiessa tuoteselosteita tsekeiksi ja tosiaan hämmästykseksi valikoimat oli suorastaan suppeat Suomen marketteihin verrattuna.

Turvatarkastuksessa

  • Vauva kantovälineeseen! Siellä on turvallista olla ja helppo rauhoitella ja vauva saa ihmetellä menoa jos hereillä on. Ja mikä parasta, kädet ovat vapaina!
  • Pakkaa vauvanruuat (avaamattomat vesipullot, ruuat ja maidot) yhteen erilliseen pussiin, jottei tarvitse yksitellen  kaivella niitä kasseista. Ja myös ne vaipsit, koska aiheuttavat turhia hälyytyksiä ja kassin avaamista.
  • Erillisiä rasvoja ei ollut, vaan perusvoiteet oli näytepakkauksissa. Panadol mikstuurat jäi kotiin ja ostin varmuudeksi suppoja mukaan.
  • Meillä vauvalla käytössä olevat nestemäiset ummetuslääkkeet vaihdoimme jauhemaisiksi, koska sen pystyimme tekemään. Muutoin nekin saa ottaa jos resepti löytyy näytettäväksi. (Haha, onneksi oikoluin, meinasin jättää vauvan pois, jolloin olisi saattanut luulla meillä miehen kanssa olevan kauhea arsenaali kakkalääkkeitä naftaliinissa).
  • Pakkaa myös mahdolliset puhelimet, kamerat, pädit yms. yhteen kassiin, jonka voi kipata suoraa läpivalaisuun menevään koppaan. Jos mahdollista jätä vyöt ja ylimääräiset metallit kotiin tai laita ne siihen samaan pussiin. Mm. tätä varten mulla on aina matkalla mukana kangaskassi.

Kentällä ja koneessa

Saimme paljon silmien pyörittelyä rattaiden jättämisestä kotiin. Ensin se oli meille ylimääräinen kustannuskysymys, sen jälkeen käänsimmekin sen itsellemme käytännöllisemmäksi vaihtoehdoksi. Olimme päätökseen tyytyväisiä vielä kotiin tullessakin. Jos ilmat olisivat olleet todella kylmät tai vauva ei olisi istunut vielä syöttötuolissa, rattaiden tarpeellisuus saattaisi tulla kysymykseen. Mutta nyt kun olimme syömässä, niin typy joko koisasi selässä tai seurusteli syöttötuolissa tai polvella.

Ehdottoman tärkeää sen sijaan on se jo mainittu kantoväline. Meillä oli mukana kudottu liina, jossa minä tykkään kantaa ja Tula-kantoreppu, jolla taa mies tykkää kantaa ja jolla molemmat voi kantaa selässä, koska itselläni liinan sitominen selkään ei niin näpsäkkää vielä ole. Liina muuntautuu myös peitoksi, alustaksi ja moneksi muuksi, joten ehdottoman hyödyllinen kapistus! Ennen turvatarkastukseen menoa sidoin murusen liinaan, joten kädet olivat täysin vapaat muiden tavaroiden käsittelyyn. Ollaan noin muutenkin oltu rinkkamatkustajia juuri käsien vapautumisen ilosta ja tekee se liikkumisesta helppoa ja esteetöntä muutenkin. Tällä kertaa ei ihan rinkkoja tarvittu, mutta miehellä oli viikonloppukassi, jonka sai selkään (siellä hänen + mun tavarat) ja sitten meillä oli käsimatkatavarakokoinen vetolaukku, jossa oli typyn tavarat. Sen lisäksi mukana ”päiväreppu”, jossa eväät hehe, kirja ja mit nyt itse kentällä ja koneessa tarvii sekä tytsyn reppu. Välillä kyllä tuntui varsinaiselta kassialmalta, mutta ihan kätevältä tuntui niin lentokentällä tsumpailu kuin bussi- kuin metromatkoillakin. Ja mahduttiin pieneen tilaan, uskokaa tai älkää!

IMG_9521

Siellä hän lentokentällä nukkui ihan tuolin päällä takkimme päällä, tyytyväisenä ja harvinaisen pitkään nukkuikin. Tuo pieni mytty, harmaassa tähtijumpsuitissaan. Taitaa olla myös ainoa kuva kentältä. Mitä tavaroita nostaisin esiin:

  • Jumpsuit tmv. kokopuku on ehdottoman mukava, käytännöllinen ja lämmin vaatekappale. Alla meillä oli body ja puolipotkarit ja jos kuuma tuli sai jumpparin vetäistyä äkkiä päältä pois. Puolipotkarit oli oikeastaan ainoat, joita tuli matkalla käytettyä, koska sukat tuppaa johonkin katoamaan liinaillessa. Yksi iloisen värinen villasukka jäi koristamaan Prahan katuja.
  • Hoitolaukku myös matkalle mukaan. Meidän piti ottaa pelkkä yksi päiväreppu mukaan, johon olis laitettu vauvanhoitotarvikkeetkin. Se olis ollut kuitenkin sekavaa. Kömpelöä olis kuljettaa myös kaikkia vauvan tavaroita samassa laukussa koko ajan. Tosi kätsyä oli koneessakin, kun oli pieni reppu, josta löytyi kaikki, jota hän tarvitsee matkustuksen aikana. Helppoa käydä vaihtamassa vaippaa koneessakin.
  • Kuivaa paperia ja vaipseja. Kyl te tiiätte.
  • Vaihtovaatteet itselleen hollille. Etenkin pitkällä pätkällä on varmasti mukavampaa kaikille jos ne siellä-missä-vähiten-tarvittaisiin-puklut ja kuuluisat  niskapaskat saa paidaltaan pois.
  • Aurinkolasit, minne ikinä menet. Tämä etenkin jos niitä rattaita ei ole. Prahassakin ilma oli todella kirkas, eikä olis kyllä tullut mitään ilman laseja. Toki niiden käyttöä kannattaa totutella vähän etukäteen. Meillä jäi vähän viime tippaan, mutt yllättävän hyvin antoi niiden olla päässsä.
  • Vauvallekin tekemistä. Ne parit (helposti pestävät) lempparilelut mukaan, mitä voi ihmetellä koneessa ja heitellä lattialle syöttötuolista.
  • Aikaa. Jos matkan on tarkoitus olla hyvänmielen loma, varaa aikaa. Mikään muu ei ole täysin flopin loman alku kuin kiireessä huutava lapsi, kiukkuinen vaimo ja hiuksiaan repivä mies. Jää sitä aikaa eksymiseen, sekoiluun ja ylimääräisiin vaipanvaihtoihin!
  • Tuttipullo. Syöttämistä suositellaan koneen noustetta ja laskiessa, jotta vauvalla tuntuisi mahdollisimmän mukavalta korvissa paineenvaihtelujen vuoksi. Itse imetän pääsääntöisesti vielä ja annoinkin tissiä, jota melko ansiokkaasti syötiinkin, mutta kun tulee ilmoituksia ja hälinää niin meidän typyn keskittymiskyky on silloin nolla. Siksi oli hyvä, että oli vesipullo mukana, niin hän sai hörppiä siitä vettä. En tiedä oliko tästä hyötyä, sillä näytti kuin hän olis kokeneempikin lentäjä eikä ollut moksiskaan nousuista ja laskuista.
  • Itselle syötävää! Ei riitä, että vauva on muonissaan ja tyytyväinen. Kukaan ei jaksa ainakaan katsella mun kiukkunälkää. Toki paksun lompsan omaavien kannattaa suunnata vinguttamaan visaa kivoihin ja viihtyisiin kuppiloihin!
  • Jos mahdollista ota reunapaikka lennolle. Kaikille mukavampi vaihtoehto, jos ja kun täytyy lähteä liikekannalle. Meidän typy oli mennessä koko matkan hereillä ja takaisintullessa väsähti syliin. Se kätevä liina oli taas omien hartialukkojen pelastaja, kun sillä sai tuettua oman kyynärpään, jotta typy sai kuorsata kivassa asennossa ja pystyi itse lueskeskelemaan samalla.

Mitähän muuta. Älkäähän ajatelko, että pidän teitä ihan pöljinä! Mutta jospa siellä on vaikka joku, joka ei koskaan ole edes lentänyt ja nyt innostuu lähtemään koko konkkaronkan kanssa matkaamaan. Finavian sivuilta löytyy tosi paljon tietoa lapsiperheille, jota kannattaa tutkailla. Sivulle pääset tästä.

Ei lentämistä tarvitse vauvan kanssa mielestäni jännittää. Jos se itkee, niin itkee. Niin siellä muutkin tekee. Jos kakat on housussa, vaihda ne. Jos vauvasi potkii sylissäsi tuntematonta vieressä olijaasi, pyydä vilpittömästi anteeksi, niin kuin minäkin ja höpöttele niitä näitä. Tai jos se yrmeä lastenvihaaja vain mulkaisee, parempi on olla hiljaa. Kyllä se ensi kerralla varaa paikkansa bisnesluokasta. Jos senkertainen lentomatka ei mene ihan niin kuin elokuvissa, ainakin tiedät mitä teet seuraavalla kerralla toisin. Pääsääntöisesti kuitenkin kaikki työssään olevat halusivat tehdä matkamme mahdollisimman mutkattomaksi. En muista myöskään yhtään kanssamatkustajaa, joka olisi sanonut pahasti tai vaikuttanut edes kettuuntuneelta. Päin vastoin, ihmiset katsoivat uteliaana menoamme ja kyselivät miten menee ja ihailevat miten lapsenkin kanssa voi noin sulavasti matkustaa.

Aurinkoista viikonloppua kaikille ja lasten kanssa matkustaville reissumieltä!

Miniloma Prahassa

No nyt on luvassa silmänruokaa, kuvia! Oltiin viime viikolla neljän päivän lomalla Prahassa miehen ja meidän tiitiäisen kanssa, hyvin meni, ihanaa ja lämmintä oli! Tosin en tiedä mahtuuko loma ja lapsi koskaan samaan lauseeseen täysin, mutta enemmän ne antaa kuin ottaa klisee pitää paikkaansa. Kirjoitan erikseen vauvan kanssa lentämisestä ja matkustamisesta ylipäätään, mutta voin suositella, mikäli osaa lähteä rennolla mielellä ja varata kaikkeen aikaan noin tuplasti enemmän kuin aikaisemmin. Ei elämän ja mielenkiinnonkohteiden tarvitse lapsen myötä kadota. Ne luonnollisesti muuttavat muotoaan ja rajoittavatkin, mutta itse en ainakaan koe jääneni mistään paitsi. Päin vastoin. Kuvissa näkyy poikkeuksellisesti muutamissa kuvissa myös perheemme päätähti, joka nautti myös silminnähden lomasta!

Kahden kokonaisen päivän aikana kierreltiin (käveltiin ihan hulluna) ja ihmeteltiin keväistä sykettä, syötiin, juotiin ja rentoiltiin. Nautittiin perheen yhteisestä ajasta.

Lennettiin suorilla lennoilla (himpun verran yli 2 tuntia). Kentältä Prahan keskustaan pääsee kätevästi julkisilla, vaikka aluksi tuntuukin työläältä. Ensin otetaan bussi 119, joka vie aivan metron läheisyyteen ja rappusia alas vain metrotunneliin kohti vihreää A-linjaa. Yhden rappuset löytyy ilman rullaportaita/ hissiä, mutta ainakin päiväsaikaan siellä oli rappupoika auttamassa apua tarvitsevia matkatavaroiden kanssa. Sama lippu käy kaikkiin julkisiin (bussi, ratikka, metro, (junasta en ole varma) ja sen voi ostaa 30 tai 90 minuutiksi, vuorokaudeksi jne… Monissa paikoissa lipun pystyi ostamaan automaatista kortin kanssa, mutta esimerkiksi kerran jouduimme vaihtamaan tunnelin päätä, koska automaatti hyväksyi vain kolikot. Emme käyttäneet julkisia kylläkään muuta kuin kentältä poistumiseen ja sinne menemiseen. Apostolin kyyti näet toimi täälläkin hyvin! Taksi, etenkin kentältä olisi ollut todella kallis, keskustaan noin 30 euroa. Uber toimii myös Prahassa, mutta siitä ei ole kokemuksia.

Majoituimme Praha 1 kaupunginosassa AirBnb vuokranantajan kautta. Tämä oli ensimmäinen kokemus sen kautta, mutta kaikki meni hyvin ja vuokranantaja oli tosi mukava ja avulias. Ennen lähtöä vähän kuumotti, kun hän ei ollut vastannut meidän kyselyihin millään muotoa, mutta soittamalla hänet sai esim. heti kiinni. Meillä oli siis oma asunto, jossa oli pieni keittiö. Itselle tälläiset on paljon mielekkäämpiä vaihtoehtoja, sillä esimerkiksi aamupalat saa ihan sellaiset kuin haluaa! Muualla maailmassa tarjonta harvoin vastaa omaa käsitystä hyvästä aamupalasta. Lapsen muonituskin on himpun verran käytännöllisempää kuin yrittää sählätä hotellin minijääkaapin ja vedenkeittimen kanssa.

Muitta mutkitta, tältä näytti meidän Praha:

thumb_P1017307_1024

Vltava-joki kulkee ihan Prahan ytimen viertä. Polkuveneillä pääsisi myös joelta päin katsomaan kaupunkia.

thumb_P1017310_1024

Aurinkolasit oli tarpeelliset, jos nyt kaikille, niin erityisesti perheen pienimmälle. Ilma oli todella kirkas. Kengurupussi, jossa typy pötköttää on kantoliina. Meillä ei ollut mukana ollenkaan rattaita ja hän matkusti joka edessäni liinassa tai Tula-kantorepussa yleensä mieheni selässä. Lapsen kanssa, joka istuu syöttötuolissa ei rattaat ole mielestäni ollenkaan välttämättömyys.

thumb_IMG_9525_1024

Se kuuluisa Charles Bridge eli Kaarlen silta

thumb_P1017325_1024

thumb_P1017327_1024

thumb_IMG_9527_1024

thumb_P1017365_1024

thumb_P1017360_1024

Evästauko. Syöttötuoleja löytyy aikas hyvin melkein joka kuppilasta, mutta vaipanvaihtopaikkoja ei sitten juuri ollenkaan. Aina saatiin kyllä vaihdettua, milloin puiston penkillä, milloin ravintelin nurkassa (kysyin aina luvan enkä kenenkään silmien alla alkanut kuivituspuuhiin.

Toisena kokonaisena päivänä lähdettiin kierelemään joen toista puolta ja kiivettiin Petrinin kukkulalle, josta oli kuulemma komeat näkymät kaupunkiin. Ja kyllä, voin vain suositella. Ihan huipulta ei hulppeinta spottia auennut, mutta sieltäkin löytyy ravintoloita ja museota… Matka ei ole pitkä eikä mikään mahdoton urheilusuoritus, omat rajansa tietty kaikki ottaa huomioon. Mutta tämäkin mamma jaksoi aikas hyvin melkein kymmenen kilon puntin kanssa, vaikka liikuntasuoritukset on pudonneet lapsentulon jälkeen karkeesti 70 prosenttia:D

thumb_IMG_9567_1024

Ensimmäinen tankkaustauko ennen Petrinin kukkulalle kipuamista, heti alkumetreillä. Lämpötilat huiteli +23 asteessa.

thumb_IMG_9570_1024

Niin kuin yleensä mitä korkeammalla niin sen paremmat näkymät ei pitänyt kyllä täällä paikkaansa. Noin puolessa välissä oli kaikkein paras spotti ihailla alas kaupunkiin. Ylempää ei juuri kaupunkiin näkynyt ja sitten kun puihin tulee lehdet niin loppukin näkyväisyys häviää.

thumb_IMG_9572_1024

thumb_P1017451_1024

thumb_P1017453_1024

Yllä oleva kuva on hyvin provosoiva ja sitä sen on tarkoituskin olla. Mitä sinä näet kuvassa? Minun mielestäni tuttipullo ja tuoppi sopivat yhtä hyvin samaan kuvaan kuin maito ja pulla. Lapsen turvallisuus on minulle aina numero yksi, mutta ruualla nautittu lasillinen tai janoon hörpätty kylmä huurteinen ei poissulje sitä ettenkö pystyisi huolehtimaan jälkikasvustani. Jokainen tuntee kuitenkin toivottavasti omat rajansa ja mikäli yhdestä annoksesta tulee hiprakkaan, alkoholi todentotta kannattaa jättää pannaan lasta hoitaessa. Päihteitä lasten läsnäollessa en noin muuten hyväksy, enkä alkoholiakaan missään nimessä humalahakuisesti. Se miksi lapsia ei suomalaisilla terasseilla ei nähdä, en ymmärrä. No, ei mennä nyt sen enempää näihin ikuisuuskysymyksiin…, vaatii oman aloituksensa. Tarkoitus on levittää vastuullisen alkoholinkäytön ilosanomaa!

thumb_IMG_9593_1024

Prahan ”pieni puoli” eli vanhasta kaupungista katsottuna joen toisella puolella. Kauniita taloja ja mukulakivikujia. Hervottomasti turisteja perjantaina.

thumb_IMG_9594_1024

thumb_IMG_9598_1024

thumb_P1017508_1024

thumb_P1017507_1024

thumb_IMG_9610_1024

Vanhankaupungin keskusaukiolla. Päiväsaikaan oli niin paljon jengiä, että kierrettiin suosiolla.

thumb_IMG_9611_1024

Ehkäpä Prahan isoimpia nähtävyyksiä, astronominen kello. Historiaa ja tarkkaa merkitystä ei kannata meikäläiseltä tivata.

thumb_IMG_9613_1024

thumb_P1017364_1024

Kaarlensillalla jos jonkinmoista kaupustelijaa. Värjättyjä kyyhkyjä, karikatyyripiirtäjiä, koruja…

thumb_P1017496_1024

Kukkaan puhjenneet kirsikkapuut olivat muuten vielä niin paljaassa maastossa u-p-e-a näky!

thumb_P1017500_1024

thumb_P1017380_1024

thumb_P1017395_1024

Palveluhenki oli jotai aivan uskomattoman yrmeää. Montaa iloista asiakaspalvelijaa meidän kohdalle ei sattunut. Monet kuitenkin muistivat hyvinkin kovaäänisesti mainita tipeistä, joka tulisi olla 10% hyvästä palvelusta, 15% erinomaisesta. Sapetti. Ymmärrän, että se saattaa olla suuri osa monen palkkanauhasta, mutta silti työ kuuluu nimenomaan hoitaa hyvin, jotta on palkkansa ansainnut. Heitä myös silminnähden ärsytti ettemme osaa puhua tsekkiä. Meitä taas ärsytti, kun monessa paikkaa, esim. kaupoissa luki vain tsekiksi tekstit.

Ruoka tsekeissä on aika ”Kuin kotiin olisi tullut”-meininkiä, yhden lihakastikkeen äärellä mieheni hihkaisi, että maistuu ihan anopin lihakastikkeelle (laittaa aivan huippua perinneruokaa). Lihaisia makkaroita, keittoja, PALJON lihaa, vähän jopa liiaksi omaan makuun. Kasvikset ei näytä suurta roolia, eikä myöskään perunat, pastat ja riisit kaverina. Välillä saattoi olla kauhea kasa lihaa ja pari leipäviipaletta. Ei suomalainen perunaperhe ymmärrä. Perään pari ravintolavinkkiä, jotka jäi omaan mieleen:

HD : Tosi hyvää ja edullista perinteistä tsekkiläistä ruokaa. Syöttötuoli löytyy ja savuton tila alakerrasta, lapsimyönteisiä!

Jama steak house: Lihansyöjän paratiisi. Mahtavat pihvit! Syöttötuoli löytyi. Tosi kiva asiakaspalvelu ja lapsimyönteinen!

Nase Maso: Lihakauppa, josta saa omia burgereita, makkaroita ja pihvejä. Mieletömän aitoa, ehtaa ja laadukasta. Hyllyssä näytti myös olevan homemade tyylilla granolaa, mehuja, hunajaa yms. Tosi vähän istumapaikkoja ja ei syöttötuoleja. Melko pystybaarimeininki.

Summasummarum.

Ei vauvan tarvitse olla mörkö, edes matkalla. Saimme paljon positiivisia kommentteja ja uteluita vauvan kanssa matkaamisesta muilta turisteilta. Huomasi parilla pariskunnalla jopa pienen pilkkeen syttyneen, kun huomasi, että vauva kulkee mukana. Hehe. Asioita, joita emme tulleet ajatelleeksi oli, että melkein kaikkialla tupakoidaan sisällä ja sellaisiin paikkoihin emme tietenkään lastamme halunneet viedä, emmekä sellaisissa itsekään viihdy. Samaten liian kovaääniset ravintolat skippasimme ja livemusiikkikin jouduttiin jättämään väliin. Lastenruokaa olisi voinut ottaa koko reissun tarpeet mukaan, vähän hävisi Billan ja Tescon hyllykoot meidän Prismoille ja Cittareille. Mutta noin muuten, asenne ratkaisee, tässäkin. Ei muuta kuin vauvat reppuihin ja lapset käsipuoleen ja menoksi. Aloittakaapa vaikkapa lähimetsästä. Kevät on täällä, vaikka se ei aina ulos katsoessa siltä näytä. Se tuoksuu, välillä myös haisee. Ihanaa, olen valmis! Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!

Kevätterkuin Päivi

1 2 3