pidennetty oppivelvollisuus

Pidennetty oppivelvollisuus ja sen koukerot

Pidennetty oppivelvollisuus ja sen toteuttaminen on riemunkirjavaa, sekavaa ja mielipidepohjaista asuinkunnasta riippuen. Meillä on nyt ihan näillä näppäimillä aika päättää, aloittaako esikoinen pidennetyn oppivelvollisuuden 5-vuotiaana oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa. Olen pää höyryten yrittänyt lukea ja imeä tietoa. Tutkimuksia en juuri ole ehtinyt ja jaksanut kahlata, kun ihan itse toteuttamistavassakin on paljon mietittävää. Kyselin myös Instagramissa teidän näkemyksiä ja ajatuksia. Luulenpa, että minulla on nyt jotenkin selkeytynyt koko kuvio ja kokoan tähän omia ajatuksia yhteen.

Mikä tärkein tieto kaikille: Vanhemmilla on oikeus päättää miten pidennetty oppivelvollisuus toteutetaan. Eri kunnissa on usein tietty pääasiallinen tapa toimia, mutta se ei tarkoita, että niin pitäisi toimia. Suosittelen ottamaan pidennetyn oppivelvollisuuden puheenaiheeksi jo 4-vuotiaana, kun tehdään esimerkiksi Varhaiskasvatussuunitelmaa. Näin sekä viranhaltijat että vanhemmat ehtivät rauhassa valmistautua asiaan ja tarvittaviin toimenpiteisiin.

Tänne voisi vaan copy and paste koko Opetushallituksen ohjeen, mutta yritän hiukan referoida. Se on kuitenkin äärimmäisen hyvä selkeyttämään kuviota kun lukee sen hartaudella. Linkki sivulle löytyy postauksen lopusta.

Kenelle pidennetty oppivelvollisuus?

Oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen.

Harkittaessa kuuluuko lapsi pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, tulisi hänen tilannettaan verrata edellä mainittuun määritelmään. Pidennetyn oppivelvollisuuden ja samalla kertaa tehtävän erityisen tuen ensikertaisen päätöksen perusteluina tulee olla psykologinen tai lääketieteellinen lausunto, josta tulisi käydä ilmi asiantuntijan näkemys vammaisuuden asteesta.

Me puhuimme viime kesän kuntoutussuunnitelmassa pidennetystä oppivelvollisuudesta, mutta siihen ei paperilla otettu vielä kantaa. Esikoiselle ei myöskään tehty psykologin arviota. Tämä ei toki ilmeisesti ole edes välttämätöntä, koska diagnoosi on selvillä. Näin voidaan ”automaattisesti” todeta, että pidennetyn oppivelvollisuuden kriteerit täyttyvät. Silti hakemuksen liitteeksi on laitettava joko lääkärin tai psykologin lausunto suosituksesta. Pidennettyä oppivelvollisuutta tulee siis vanhempien hakea itse.

Varhennettu esiopetus ei ole oppivelvollisuutta, vaan oppivelvollisuutta edeltävää esiopetusta. Näin ollen lasta ei myöskään sido läsnäolovelvollisuus samalla tavalla kuin esiopetuksessa, joka on oppivelvollisuuden piirissä. Varhennettu vuosi lasketaan kuitenkin mukaan oppivelvollisuusvuosiin.

Kun lapsi aloittaa pidennetyn oppivelvollisuuden hänelle tulee laatia HOJKS eli henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Se tarkoittaa siis käytännönsuunnitelmaa siitä, miten opetus tullaan yksilötasolla toteuttamaan.

Miten pidennetty oppivelvollisuus toteutetaan?

Pidennetty oppivelvollisuus voidaan toteuttaa kolmella tavalla:

  1. Esiopetus alkaa varhennettuna eli 5-vuotiaana, jonka jälkeen esiopetus normaalisti 6-vuotiaana ja kouluun 7-vuotiaana. Kunnasta riippuen toteutustapoja on monia. Esimerkiksi lapsi voi jatkaa samassa ryhmässä kuin on ollut siihen mennessä päiväkodissa, päiväkodin esiopetusryhmässä tai koulun esiopetusryhmässä.
  2. Lapsi aloittaa esiopetuksen 6-vuotiaana ja aloittaa koulun 7-vuotiaana joko yleisopetuksessa tai erityisopetuksessa. Näin ollen opetusvuosia tulee 10 eikä 11. Toki pakkaa sekoittaa tänä vuonna voimaan astuva oppivelvollisuusiän pidentäminen ja velvollisuus toisen asteen opintoihin eli käytännössä siis oppivelvollisuus jatkuu joka tapauksessa.
  3. Lapsi aloittaa kaksivuotisen esiopetuksen 6-vuotiaana ja aloittaa perusopetuksen 8-vuotiaana. Tässä on myös tosi paljon vaihtoehtoja kunnasta riippuen (kunta saa päättää toteuttamispaikan):
    • ensimmäinen vuosi varhaiskasvatusryhmässä, päiväkodin esiopetusryhmässä tai koulun esiopetuksessa
    • toinen vuosi varhaiskasvatusryhmässä, päiväkodin esiopetusryhmässä tai koulun esiopetuksessa

Merkittävin ja oleellisin ero pidennetyn oppivelvollisuuden toteutuksessa on se, että jos lapsi käy esiopetusta edeltävän esiopetuksen 5-vuotiaana, lapsi ei voi tuplata esiopetusta kuin äärimmäisen painavista syistä. Käytännössä se siis tarkoittaa, että lapsi menee kouluun 7-vuotiaana, vaikka kouluvalmiudet eivät täysin täyttyisikään. Jos lapsi aloittaa pidennetyn oppivelvollisuuden 6-vuotiaana, on vanhemmilla mahdollisuus hakea lapselle esiopetus myös toiseksi vuodeksi jos kokevat sen tarpeelliseksi. Esiopetusta ei siis tuplata automaattisesti. Hyvä on muistaa, että erityistä tukea tarvitsevilla kouluvalmiudet eivät tarkoita samaa kuin yleisopetuksessa ilman tukea oleville. Alkuopetuksessa harjoitellaan esikoulumaisesti vielä paljon monia taitoja.

Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin, oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Esimerkiksi siinä tapauksessa, että pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas aloittaa 6-vuotiaana oppivelvollisuuteen kuuluvalla esiopetuksella, käy esiopetusta yhden vuoden, koska hänen katsotaan olevan valmis aloittamaan perusopetus, hän suorittaa oppivelvollisuutensa yleensä kymmenessä vuodessa.

Erityistä tukea tarvitsevien lapsien kehitys kulkee omia polkujaan, kuitenkin yleistetysti hitaammin eikä kaikki opi kaikkea koskaan. Varhennetulla esiopetuksella pyritään nimenomaan saamaan näitä valmiuksia esikouluun, jotta pärjäisi menossa ja koulun aloitus olisi sitten helpompi. Tietenkään varhennettu esiopetus ei ole jököttämistä pöydän ääressä 8-12, mutta silti mietin miksi esikoisen täytyy alkaa harjoitella kouluvalmiuksia jo vuotta tavallista aikaisemmin? Koen, että meillä vielä paljon tärkeämpää tulevina vuosina olisi harjoitella kaveri-, leikki- ja vuorovaikutustaitoja. Esikoulussa niitä vielä voi harjoitella, mutta koulussa ei enää leikitä samalla tavalla.

Ajattelen myös, että erityinen lapseni ei ehkä vertaile onko hän saman ikäisten lasten kanssa koulussa vai vuotta nuorempien. Sen sijaan hänen itsetunnolle ja minäpystyvyydelle voi olla hyväksi, että hän saa harjoitella kanssakäymistaitoja pidempään. Moni myös pohtii kielellisien ja muiden akateemisten taitojen valmiuksia. Onko herkkyyskaudet niille samaan aikaan vai tulevatko myöhemmin. En tiedä onko tähän tutkimuksia, uskon tässä olevan yksilöllistä vaihtelua kovastikin.

Oppivelvollisuusikä tosiaan nousee tänä vuonna muutenkin, joten en tiedä miten merkittävää on saada lisäaikaa opintopolun toiseen päähän. Sain kuitenkin paljon myös viestejä siihen, että tukea on tarjolla huomattavasti vähemmän opintopolun loppupäässä. Koulumaailma tarjoaa vielä hyvää tukea, mutta sen jälkeen moni vanhempi ja ammattilainen kokee nuoren jäävän turhan tyhjän päälle.

Kun koulun on aloittanut myöhemmin, se tarkoittaa myös peruskoulun loppumista myöhemmin. Näin ollen jatko-opinnot ja mahdolliset työllistymisasiat voisivat olla ajankohtaisempia eikä tulisi ”turhia” työpajavuosia tai ”säilöämisiä”, kun nuori olisi kypsempi siirtymään itsenäisempään elämään. Toivottavasti tähän kuiluun myös tulisi tulevaisuudessa muutoksia, jotta elämässä säilyisi rytmi ja rutiinit peruskoulun päättymisenkin jälkeen.

Pohdittavaksi:

  • Haluaako säilyttää lapsella mahdollisuuden tuplata esiopetuksen?
  • Missä varhennettu esiopetus järjestettäisiin fyysisesti teidän kunnassanne?
  • Jos varhennettu esiopetus jatkuisi samassa ryhmässä kuin tälläkin hetkellä, miten varhennettu esiopetus konkreettisesti näkyisi lapsen arjessa?
  • Millainen päiväkotiryhmä on tällä hetkellä? Tulisiko lisää resursseja tai muuta osaamista? Onko erityisopettajaa ryhmään saatavilla?
  • Millainen on päiväkotiryhmän rakenne muuten (minkä ikäisiä, onko muita erityistä tukea tarvitsevia jne.)? Onko ryhmiin tulossa muutoksia? Vaihtuuko aikuisia? Vaihtuuko lapsista kuinka suuri osa seuraavana lukuvuotena? Tuleeko muutoksia joka tapauksessa?
  • Jos esiopetus toteutetaan tuplana niin millainen ryhmä tulee vuotta myöhemmin? Onko ”tavisryhmä”, erityisryhmä, integroitu…
  • Jos on kotihoidossa niin hyötyisikö lapsi ylipäänsä mallioppimisesta ja ikäisten lasten seurasta 5-vuotiaana vai voisiko odottaa 6-vuotiaaksi?
  • Miten tukitoimet pyörivät muuten tällä hetkellä? Oletteko tyytyväisiä niihin? Onko päiväkotiryhmässä erityisen tuen osaamista? Onko terapeutteja tukemassa lapsen kasvua? Kuinka paljon kotona on resursseja tukea lapsen kasvua?
  • Kuinka paljon lapsella muutoksia on muuten elämässä? Muutto? Vanhemmilla uusi työ? Ero? Sisaruksien syntymistä? Sairauksia? Läheisen menetys?

Että sellasta. Ei näihin ole olemassa sellaista ”tee näin”-ratkaisua, mutta oli tosi hyvä kuulla monia erilaisia kokemuksia. Se antoi itselle pohdittavaksi mikä meille on tärkeää tässä ja nyt.

Tekstin tukena on käytetty Opetushallituksen nettisivuja.