Juhlatarjoilut synttäreille korona mielessä

Niin se vain koronasta tuli yksi vieraistamme, myös juhliin. Halusimme tai emme. Mietin esikoisen synttäreille mitä sitä oikein tarjoaisi. Esikoiselta asiaa kysyessäni hän tilasi mustikkakakkua ja suklaajäätelöä. Olipas tarkka tilaus.

Mietin kuitenkin, että olisi ihanaa jos neiti saisi puhaltaa omat kynttilät, mutta aika pärskeet siitä saadaan aikaan.

Kyselin vinkkejä Instagramissakin ja paljon ehdotettiin donitsikakkuja ja kuppikakkuja, jotka on yhdistetty kakuksi kuorrutteella. Instagramista ja Pinterestistä löytyy paljon inspiraatiota #pullapartcupcakes nimellä. Myös jätskitikkuihin tehtyjä pikkukakkuja ehdotettiin.

Päädyin kuitenkin tekemään marenkikakkusia muffinivuokiin. Ensin ajattelin tehdä marengit suoraa muffinivuokiin, mutta koska en ollut aiemmin moista kokeillut, en uskaltanut ottaa riskiä, että marengit olisivat jääneet esim. jumiin vuokiin.

Tarkoitus oli tehdä esikoiselle oma isompi kakku, mutta marenki jäi uunissa raa’aksi ja jäi kiinni leivinpaperiin kuin liima, joten se siitä sitten. Onneksi esikoinen tuntui olevan ihan yhtä onnellinen tästä minikakusta. Itse sitä vain ressaa täysin turhanpäiväisistä asioista.

Marenkikakkuset tai pavlovat – you name it. Kokosin pavlovan niin että pohjalla oli marenki, jonka päälle laitoin kerman, jossa oli tuorejuustoa, rahkaa ja hiukan vanilijakreemijauhetta. Osassa marenkikakkusissa oli täytteenä viipaloituja banaaneja ja osassa itse tehtyä vadelmahilloa. Päälle tuli toinen marenki ja sen päälle vielä kermaa. Koristeena oli karhunvatukoita puolison isomamman pihasta ja oman takapihan sitruunamelissan lehti.

Kuopuksen jäljiltä on jäänyt nyt jonkin verran pilttipurkkeja ja mietin, että sinnehän saisi kannen alle kaikille tehtyä omat jutut. Jääkaappiinkin saa hyvin pinottua ja vie vähän tilaa.

Mietin creme bruleen ja pannacotan välillä. Viime vuonna synttäreillä tarjoiltiin creme bruleeta, joka sai suursuosion. Koska halusin päästä tänä vuonna mahdollisimman vähällä vaivalla ja jättää mahdollisimman vähän juhlapäivään tekemistä, päädyin pannacottaan. Päälle sujahti omenahilloke, joka valmistui samalla kun tein uuniomenahilloa muutenkin.

Juhlien jälkeenhän pilttipurkit olisi voinut laittaa lasinkeräykseen, mutta koska olin hinkannut jo liimat valmiiksi, säästän ne. Joulun aikaan osaan tulee joululahjasinappeja ja osasta jouluiset pannacotat jouluherkutteluihin.

Suolaisena toimii tietysti aina kaikki muffinit, hyrrät yms., jotka voi laittaa muffinivuokaan. Itse kuitenkin tykkään enemmän esimerkiksi pizzasta kuin suolaisesta piirakasta sen pohjan vuoksi. Ensin ajattelin, että muutama pitsa tulee siinä samassa kun tehdään itselle pitsaa viikonloppuna, mutta ajatuksissaan sitä on aina tehokkaampi kuin todellisuudessa. Olisin tehnyt leivinpaperista pitsoille taskut tai laittanut ne suodatinpussin sisälle.

Nyt kuitenkin sain ahaaelämyksen suolaisiin tarjottaviin Lidlin kroisanteista. Kävin hakemassa vitriinin tyhjäksi ja siirsin ne yöksi muovipussiin, jotta ne eivät kuivahtaneet. Ei ne niin rapeita olleet kuin uunituoreet, mutta tykkättyjä olivat silti ja sai kiitosta täyttävyydestä. Vieraiden valiot huomioon ottaen laitoin toisiin kroisantteihin täytteeksi yrttituorejuustoa, tomaattia, mozzarellaa ja ruohosipulia ja toisiin täytteeksi yrttituorejuustoa, salaattia, salamia, kurkkua/suippopaprikaa. Tarkoitus oli kääriä kroisantit kakkupaperiin ja sitoa juuttinarulla, mutta kun lopulta moni vieraista joutui perumaan ja muutenkin ihmiset tulivat eri aikoihin, ajattelin ettei se ole nyt tarpeellista. Kokeilin kuitenkin miltä se näyttäisi ja kivathan niistä tuli!

Täytin kroisantit juhlapäivän aamuja ja hyvin säilyivät eivätkä vesistyneet. Kroisanttien täytteissä vain taivas on rajana. Seuraavana päivänä tein ystävälle kahville kroisantit, joissa oli sisällä itse tehtyä omenahilloa, brie-juustoa ja suippopaprikaa.

Vegaanitäytteiksi voisi laittaa

• vegaania tuorejuustoa (oma suosikki juureva ja påmackan)
• hummusta
• mikä tahansa tahna, esim. hernetahna
• nyhtökaura
• Härkis
• kaikki kasvikset
• idut ja silmusalaatit

Lisäksi tarjolla meillä oli Brunbergin mansikkasuukkoja. Kaikki kääreelliset karkit ja keksithän toimii hyvin, vaikka roskaa niistä tulee enemmän kuin laki sallii. Suolaisiksi olis tarkoitus tehdä myös ah niin ysäriä, mutta aina toimivia koktail-tikkuja, mutta koska lapsia ei kauheasti nyt ollut menossa mukana, unohdin koko asian.

Mietin onko tarjottavia liian vähän, mutta kuulemma oikein sopivasti. Ja oli kuulemma vimosen päälle makusia. Jes! Kroisanteista tein tarkoituksella muhkeita, jotta olivat täyttäviä. Niitä oli varattu n. 1,5 jokaiselle, mutta suuri osa taisi ottaa vain yhden.

Keskelle pöytää lättisin kukkakimpuksi kulhon, jossa oli tyrnin oksia ja keskellä ylijääneet karhunvatukat. Kulhon oli asetellut puolisoni mamma. Aikas kaunis yksinkertaisuudessaan minusta.