Vieraskynästä: Pienen lapsen toimintaterapia ammattilaisen silmin

Minulta usein kysytään toimintaterapiasta ja voisinko puhua siitä. Instagramin kohokohdista löytyykin kohta ”Toimintaterapia”, jossa lyhyesti kerron pienten lasten toimintaterapiasta meidän näkökulmasta. En ole kuitenkaan toimintaterapian asiantuntija. Kaikkien meidän iloksi toimintaterapeutti Maija kertoo toimintaterapiasta ammattilaisen silmin tässä vieraskynäkirjoituksessa.

Vahvistetaan itseluottamusta ja positiivista minäkuvaa miettimällä ja nimeämällä lapsen vahvuuksia. 

Toimintaterapeutin puheenvuoro

Olen ihaillut Päiviä ja hänen perhettään pitkään niin ystävänä, kuin myös toimintaterapeuttina. Päivillä on upea tapa tuoda arkeen kuntouttava ”työote” ja osallistuttaa lapsia päivän toiminnoissa heille sopivalla
tasolla ja hän on tuonut minulle myös monta hyvää oivallusta omaan työhöni. Kun Päivi pyysi minua kirjoittamaan vieraskynäpostauksen toimintaterapiasta suostuin mielelläni. Olen siis toimintaterapeutti ja
nykyisin työskentelen Tampereella Medifamilia Oy:ssa.

Omat asiakkaani ovat pääosin lapsia ja terapia toteutuu normaalisti kouluissa, päiväkodeissa, asiakkaiden kotona tai terapiavastaanotolla. Asiakkaat tulevat usein terveydenhuollon lähetteellä ja terapia on yleensä Kelan tai kaupungin kustantamaa. Työ on hyvin liikkuvaa ja parhaimmillaan saatan päivän aikana käydä viidessä eri päiväkodissa/koulussa.

Tavoitteena toimintaterapiassa voi olla mm. itsesäätelyn, tunnetaitojen, kaveri- ja leikkitaitojen, hienomotoriikan, hahmottamistaitojen, sensomotoriikan, tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vahvistaminen.

Joskus terapiassa voi olla niin kivaa, että lopettaminen harmittaa. Tällöin time timer auttaa ennakoimaan lopettamista: kun kello soi, on aika siivota leikit. Time timer toimii hyvin myös pitkäjänteisen työskentelyn tukena: Jaksa tämä aika niin sitten on sinun valitsema leikki. 

Toimintaterapeutin opinnot

Moni oli kovin kiinnostunut toimintaterapian opiskelusta, avaan hieman omaa opintopolkua. Aloitin toimintaterapiaopinnot lukion jälkeen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa. Päästäkseen toimintaterapeutiksi ei siis tarvita pohjakoulutuksia, vaikka varmasti monenlaisesta kokemuksesta on työssä hyötyä esim. koulunkäyntiavustajan tai lähihoitajan koulutus. Nykyisin on myös mahdollista hakea monimuoto-opiskelijaksi, jolloin opinnot toteutuvat pääosin etänä. Opintojen laajuus on 210 op eli opinnot kestävät noin 3,5 vuotta.

Toimintaterapeutti voi työskennellä monipuolisesti eri-ikäisten ja erilaisten asiakkaiden kanssa esim. mielenterveys, AVH, reuma, kotikuntoutus yms. Työllisyystilanne etenkin avoterapiapuolella on hyvä. Toimintaterapeutin vähimmäispalkka Toimintaterapialiiton mukaan on 2438 €, mutta palkkaan vaikuttaa sijainti, työn vaativuus ja kokemusvuodet. Kannattaa siis neuvotella siitä.

Meillä opinnoissa painotettiin paljon ryhmätöitä ja tiimityöskentelyä, mikä on toki hyvä asia nyt kun työelämä sisältää paljon moniammatillista yhteistyötä. Opintoihin sisältyi kolme pidempää harjoittelujaksoa, jotka valitsin itse.

Ensimmäinen harjoitteluni oli Tampereella Hatanpään puistosairaalan neurologisella osastolla. Harjoittelijana pääsin työskentelemään asiakkaiden kanssa, joilla oli ollut erilaisia aivotapahtumia
tai neurologisia sairauksia (aivoverenvuoto, tapaturmat, ALS, MS). Vaikka itselle oli selkeää, että haluan työskennellä lasten kanssa, oli upeaa tutustua myös terapiaan aikuisten kanssa. Aikuisten kanssa kuntoutusta ei tarvitse verhota leikkiin, vaan asioista puhutaan asioina esim. millä toiminnoilla voidaan vahvistaa käden toimintaa.

Toinen pitkä harjoitteluni oli Tansaniassa kehitysvammaisten lasten päiväkeskuksissa. Tansaniassa toimintaterapeuttina työskentely oli luonnollisesti hyvin erilaista ja ainakin opin miten terapiaa voi toteuttaa myös vähäisillä välineillä, kun vain käyttää mielikuvitusta ja luovuutta.

Kolmas harjoitteluni oli yksityisellä puolella lasten toimintaterapian parissa eli juurikin samanlaista työtä, mihin itse päädyin. Harjoittelujen lisäksi opinnot sisälsivät isomman kehitystehtävän, jonka kirjoitin etäterapiasta (joka tulikin erittäin ajankohtaiseksi viime vuonna) ja opinnäytetyön tein mielenterveyspuolelle.

Suosittelen valitsemaan huolella harjoittelupaikat ja isommat tehtävät, sillä ne monesti tukevat työllistymistä ja luovat verkostoja. Teoriaopintoja käydään kyllä monipuolisesti ja tutustutaan erilaisiin asiakaskuntiin, mutta harjoittelujen ja muiden tehtävien avulla tietoa voi syventää juuri sinua kiinnostavista aihealueista. Sanotaanko, että vaikka minulla onkin toimintaterapeutin koulutus, olisin melko pulassa, jos nyt pitäisi mennä reumaosastolle töihin tekemään lastoja.

Kuvat tukevat toimintastruktuurin hahmottamista.

Miten toimintaterapia alkaa?

Lisäksi terapiaprosessia pyydettiin avaamaan ja ajattelin, että se on hyvä käydä läpi keksitynesimerkkiasiakkaan Miinan kautta.

Miinan päiväkodissa on herännyt huoli Miinan kehityksestä, kun hän
usein varmistaa aikuiselta mitä pitää tehdä esim. siirtymät, pukeutuminen, vessakäynnit. Vapaissa leikkitilanteissa Miina jää herkästi seurailemaan toisten leikkiä sen sijaan että osallistuisi itse leikkiin ja kynätehtävistä kieltäytyy kokonaan.

Miina saa lähetteen neuvolassa toimintaterapia-arvioon kaupungin toimintaterapeutille. Jonot arvioihin vaihtelevat kunnittain, mutta joskus odotusaika saattaa olla harmittavankin pitkä. Arvioiva terapeutti arvioi Miinan taidot ja kuntoutustyöryhmässä arvioidaan kuntoutuksen tarve. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan laajemmat tavoitteet, jotka tässä tapauksessa voisivat olla toiminnanohjauksen, leikkitaitojen ja hienomotoriikan vahvistuminen.

Terapiaa haetaan vuodeksi esim. 30x60min koti/koulu ja vastaanottokäynteinä. Arvioiva terapeutti auttaa sopivan terapeutin
metsästyksessä. Jep, käytän sanaa metsästys, koska aina ei vapaita paikkoja ole automaattisesti saatavilla. Tässä tapauksessa nyt minulla on juuri vapautunut asiakaspaikka ja voin ottaa Miinan asiakkaakseni.

Jos terapian maksajana on Kela, odotetaan vielä Kelan hyväksyntä ja sitten voidaan aloittaa itse terapia. Alussa tavataan yhdessä perheen kanssa, sovitaan sopivat aikataulut ja toteutus. Kuntoutussuunnitelman pohjalta
mietitään yhdessä vanhempien ja lapsen päiväkodin henkilökunnan (ja tietenkin yhdessä lapsen, jos kykeneväinen) kanssa lapselle tarkoituksenmukaiset konkreettiset tavoitteet.

Tässä tilanteessa tavoitteena voisi olla toiminnanohjauksen vahvistuminen:

  • muistan pestä kädet aina vessakäynnin yhteydessä
  • leikkitaitojen vahvistuminen: Leikin tarinallisuus lisääntyy ja leikissä näkyy selkeä yksinkertainen tarina
  • hienomotoriikka: opin kirjoittamaan oman nimeni

Kun tavoitteet ovat saavutettavissa olevat, tarkoituksenmukaiset ja konkreettiset, on niihin helpompi kaikkien sitoutua. Käynnit toteutuvat sovitusti päiväkodissa.

Tunnekorttien avulla voi harjoitella tunteiden nimeämistä ja tunnistamista. 

Esimerkkikäynti

Miina on juuri syönyt aamupalan ja tulee hyvällä mielellä terapeuttia vastaan. Siirrytään sovittuun terapiatilaan (voi olla esim. yhteinen leikkitila) ja piirretään terapiavihkoon tunnin struktuuri. Kuvitettu tunnin struktuuri auttaa tehtäviin motivoitumisessa ja tehtävien järjestyksen hahmottamisessa.

Kotona taas Miina voi kertoa vihon avulla, mitä terapiassa on tehty. Aluksi käydään läpi kuulumisia ja herätellään kehoa esim. laululeikin avulla ja tehdään erilaisia rytmitaputuksia (keskilinjan ylityksiä, sarjallisuus, vuorovaikutus).

Sitten voidaan siirtyä hienomotoriikkaa vahvistaviin harjoituksiin. Koska kynätehtävät ovat vielä vaikeita ja epämieluisia, etsitään joku sellainen tapa, joka on Miinalle mieluisa ja helpotetaan toimintaa. Esimerkiksi paksut kynät/tussit, joista helpompi saada kiinni tai vesimaalaus, vibrakynä, piirretään sormella ilmaan/selkään tai unohdetaan kokonaan piirtäminen ja tehdään jotain muuta visuomotoriikkaa kehittävää.

Kun tehtävä on sopivan tasoinen ja lapsi on motivoitunut, oppiminen mahdollistuu helpommin. Positiivinen palaute pienestäkin onnistumisesta on tärkeä.

Harjoitellaan ohjeen mukaan toimimista ja helmien pujottelu vahvistaa hienomotorisia valmiuksia.

Toiminnanohjausta voi harjoitella esim. lautapelejä pelaamalla, kun pitää vuorotella, noudattaa sääntöjä ja jatkaa toimintaa. Legorakentelut ovat myös hyvä keino harjoitella toiminnanohjausta, kun pitää seurata ohjetta, jatkaa toimintaa ja lisäksi hienomotoriset ja hahmottamistaidot kehittyvät.

Lopuksi voidaan ottaa mieleinen leikki. Miina tykkää todella paljon Ryhmä Hau-hahmoista. Leikissä Miina kuitenkin jää enemmän tutkimaan hahmoja tarinallisen leikin sijasta. Luen Miinalle lyhyen tarinan ja leikitään yhdessä
tätä tarinaa hahmoilla. Lisäksi hahmot voivat tehdä asioita, jotka ovat Miinalle tuttuja päivittäisiä asioita kuten syöminen, peseytyminen, nukkuminen.

Minä voin antaa Miinalle leikki-ideoita, joihin hän voi tarttua
ja pikkuhiljaa Miina kehittyy ja osaa jatkaa myös tarinaa loogisesti apukysymysten avulla esim.: ”Mitä Halti tekisi ennen kuin menee nukkumaan”. Miina vastaa: ”Syö iltapalaa”, ja tämä sitten leikitään yhdessä.

Jumpparadan ympärille voi keksiä mieleisen seikkailuleikin ja harjoitella etenemään radalla sovitussa järjestyksessä. Samalla kehitetään monipuolisesti mm. tasapainoa, koordinaatiota, silmä-käsi yhteistyötä, asennonhallintaa ja sensoriikkaa. 

Terapian päätteeksi usein keskustellaan päiväkodin henkilökunnan kanssa, vaihdetaan kuulumisia ja kerrotaan terapian toteutuksesta sekä mietitään sopivia keinoja edistää Miinan arkea. Nyt tavoitteena oli, että Miina pesisi kädet aina vessakäynnin yhteydessä ilman että aikuisen tarvitsee siitä erikseen muistuttaa. Otetaan käyttöön esim. palkkiotaulu, johon Miina laittaa rastin aina, kun on muistanut pestä kädet itse. Alkuun aikuinen voi ennakoida ja muistuttaa ennen vessakäyntiä, että nyt muistetaan pestä kädet ja lisäksi kuvatuki muistutukseksi. Harjoitusten myötä toiminta automatisoituu ja Miina ei tarvitse enää aikuisen jatkuvaa muistutusta.

Koska terapia toteutuu vain kerran viikossa, on vanhempien ja varhaiskasvatuksen työntekijöiden rooli merkittävä taitojen kehittymisessä ja arkeen siirtymisessä. Yhteistyötä tehdään tiiviisti niin päiväkodin
henkilökunnan ja vanhempien kanssa sekä mietitään lapselle sopivia harjoituksia ja ratkaisuja perheen voimavarojen puitteissa.

Palkitsevaa ja merkityksellistä työtä

Pienilläkin muutoksilla voi tukea jo suuresti lapsen kehitystä ja lisätä osallisuutta esim. sen sijaan että antaa kokonaan vastauksen tai tekee puolesta, voi helpoilla apukysymyksillä tukea toiminnanohjausta. Tai palapeliä kootessa ei anna kerralla kaikkia paloja, vaan helpotetaan antamalla muutama pala kerrallaan. Tässäkin apukysymyksistä voi olla hyötyä: ”Etsi pala, jossa on punaista”.

Lasten kanssa työskennellessä on parasta nähdä lasten innostus ja aito riemu onnistumisista. Työ on palkitsevaa, kun usein jo pienessä ajassa näkee oppimista ja edistymistä. Tälläkin viikolla yksi lapsi oppi
tekemään terapiassa itse rusetin ja toinen oppi nousemaan luistimilla itsenäisesti pystyyn (kovan harjoittelun tuloksena tietysti). Terapeuttina saan vaikuttaa omiin työaikatauluihini ja suunnittelen terapiat
itse.

Ilmapallosulkkis on jopa vähän stereotyyppinen toimintaterapian aktiviteetti, mutta se on loistava harjoitus mm. keskilinjan ylitykseen, silmä-käsi yhteistyöhön, vuorotteluun.

Tälläkin viikolla tasapainoa on vahvistettu luistelemalla, sarjallisuutta ja koordinaatiotaitoja vahvistettu hiihtämällä ja sosiaalisia vuorovaikutustaitoja sekä prosessitaitoja vahvistettu rakentamalla
lumiukko. Minulta usein kysytään, että voiko lapsi oppia koskaan jotain tiettyä taitoa. Vastaan että en voi luvata, mutta harjoittelun ja toistojen myötä se voi olla mahdollista (mikäli ei selkeää fysiologista estettä
asialle). Mikä monelle lapselle kehittyy luonnostaan, esim. konttaaminen, ei olekaan itsestään selvyys kaikille, vaan se pitää erikseen harjoitella.

Työ on monipuolista ja vain mielikuvitus on rajana mitä lasten kanssa voi tehdä. Taustalla tietysti on ajatus mikä harjoiteltava asia on. Haluankin korostaa, että tämän kirjoituksen esimerkissä oli vain yksi tapa
monesta ja kuntoutuksessa tulee aina huomioida perheen tilanne sekä lapsen tarpeet ja mikä juuri heille on merkityksellistä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *