Raskausviikko 22
Toukokuu. Viikko niin täynnä ohjelmaa ettei paljon ehdi omia oloja miettimään. Paitsi sitä, että on jatkuvasti nälkä ja tekee mieli kaikkea nopeaa sokeria. Muija, joka vihaa limppareita eikä syö koskaan karkkia tarvitsee kotiin tullessansa kunnon sokeriöverit, jotta saa koneeseen lisää löylyä. Pitäisköhän siis ihan niin kuin olla jotakin oikeaa ruokaa enemmän nenän edessä?
Puheterapiaa, viittomia ja vielä vähän lisää viittomia. Välissä oli onneksi helatorstai, joka oli enemmän kuin tervetullut arkivapaa.
Tyttöjen ilta ja lapsien ja suurimman osan koulunpäätös. Illalla vettä tuli taivaan täydeltä. Aloin muistella omaa valmistumistani. Ainiin. Silloinhan oli talvi.
