Same same but different illallinen ravintola Kuoressa

”Hänestä se ajatus lähti”, viittaa Kuoren ravintolapäälikkö Henna pöydän päässä olevaa 10 kuukautta vanhaa hurmaavaa tyttöä kohti. ”Meillä oli halu tuoda kansainvälistä downin syndrooman päivää ja erilaisuutta näkyvämmäksi”, summaa vielä toinen ravintolan omistajista Marjaana Pohjola. Ei siihen muuta tarvittu. Näin syntyi Kuoren väellä ajatus Same same but different illallisesta. Sanoma siitä, että olemma kaikki erilaisia, mutta silti samanarvoisia.

Ravintolassa häärittiin 213-päivän illallisen eteen vapaaehtoisvoimin ja keittiön puolella kokkasivat itse omistajat Marjaana Pohjola ja Katariina Vesterinen. Iltaa olivat mahdollistamassa yhteistyökumppanit Gryn, Turun kahvipaahtimo, Bornemannin mehustamo, Saloniemen juusola, Soil wine group, Let me wine, Vihannespörssi ja Kespro tuotelahjoituksilla. Iso kiitos halusta olla mahdollistamassa päivää kuuluu siis myös heille.

Ilta oli täyteen buukattu (40 henkilöä) ja ravintolassa vallitsi ihana ja helposti lähestyttävä tunnelma. Olimme varmasti suurin osa toisillemme entuudestaan vieraita, mutta silti juttua riitti. Toki meidän seurueella iso osa illallista kului siihen, että viinilasit pysyivät pystyssä, keittiöön ei mennyt meiltä ylimääräisiä kokkeja ja että tilanne pysyi nyt noin muutenkin edes kutakuinkin hallinnassa. Mutta noin muuten ehdimme edes muutamien kanssa juttelemaan enemmänkin.

Meidän perhe pyörii luonnollisesti paljon lapsiperhearjessa ja näemme lähinnä aikuisia downeja busseissa ja muilla julkisilla paikoilla. Oli kiva olla mukana tutustumassa perheisiin, joissa elämä on jo ihan erilaista ja erilaisessa elämänvaiheessa olevaa. Mukana oli vähän vanhempia lapsia perheineen, aikuisia lapsia vanhemman kanssa,  paljon kaveruksia, joilla oli avustajat mukana ja aikuisia sisaruksensa kanssa.

Kuori on kasvisruokaravintola, jossa suurin osa annoksista on myös vegaanisia. Mutta voi pojat – uskokaa tai älkää – tämä mesta ei sekaaneja jätä kylmäksi. Kuoressa tarjoillaan ala carte aikaan vain menu, joka vaihtuu parin kuukauden välein. Meille tarjottiin aikanaan suuren suosion saanut vähän vanhempi menu, jonka he halusivat tuoda meille uudelleen. Usein sitä joutuu jo toteamaan, että kotona olis tehnyt parempaa safkaa, mutta Kuoressa sai miettiä, mitä nämä ihanat maut ovat ja voikun osais kokata yhtä hyvää kasvisruokaa.

Ruokaa laitetaan mahollisuuksien mukaan kauden kasviksista, mutta etenkin kun se meillä Suomessa asettaa tähän vuodenaikaan omat rajoitteensa, hyödynnetään paljon maailman sesonkikasviksia.

Kuoressa on muuten myös loistavat lounaat, kärkikahinoihin menee Turun lounastarjonnoissa hinta-laatusuhteeltaan. Ja jos on tsäänssi ottaa lasi viiniä, ei tarvitse todellakaan tyytyä tiskin alta vedettyihin JP. Chenetin hanapakkauksiin.

Seitan laab. Alkuruokana oli Grynin leipää ja vaahdotettua voita yhdessä kurpitsakeiton ja Saloniemen vuohenjuuston kanssa. Hyökättiin niin innoissaan niiden kimppuun, että ihan kuva jäi.

Mustapapukroketteja, yrttitahinikastiketta, paahdettu kukkakaalia ja pikkelöityä fenkolia. Tärähtänyt kuva ei anna oikeutta, mutta niille joille Kuori on ihan vieras saa edes jonkinlaisen kuvan tarjonnasta.

Mustapapukroketit oli päivänsankarin lemppareita.

Marinoitua banaanikakkua, kinuskia ja pekaanipähkinää

Kuoren henkilökunnalla oli ihana ja lämmin meininki. Ainakaan meille ei tullut hetkeäkään sellainen olo, että olisimme vaivaksi, sohelluksemme saisi jonkun näkemään punaista tai niin monien downiaisien lähtiäishalit olisivat aikaansaaneet vaivaantuneisuutta.

Kuori ylsi tämän vuoden Suomen 50-parasta ravintolaa listalla sijalle 36. Jos listalla olisi ollut erikseen eettisyys-kategoria, Kuori menisi ehdottomasti kirkkaasti kärkeen. En ole kuulut vastaavanlaisesta meiningistä meillä Suomessa. Tämä on sitä hyvää pöhinää, jota tarvitsemme Suomeen lisää. Tämä oli osoitus siitä, että kehitysvammaisia osallistetaan, ei eristetä. Pistäkääs muut perässä. Kiitos Kuori food and wine <3

Aamuinen lumipyry on vaihtunut auringoksi, jee! Se tekee maanantaista aina pikkuisen vähemmän maanantain.