Arkiruoka

Reseptipankkiin jälleen uusi vegaanirakkaus; tofu satay. Tämä on tällainen arjen todellinen pikaruoka jos oikoo mutkat suoriksi niin kuin itse tein. Eli en tehnyt itse satay-kastiketta, joka on siis hyvin maustettua, toisille jopa tulista maapähkinäkastiketta.

Olen vasta tutustunut näihin Aasialaisiin valmismaustepusseihin ja olen kyllä ihan myyty. Esimerkiksi tämän resptin aineet säilyvät todella pitkään ja on hyvä hätävara, kun muuta ei ole. Ainoastaan pinaatti ottaa nokkiinsa useamman viikon jälkeen, mutta se ei olekaan tässä maun kannalta pakollinen.

Olen luonteeltani sellainen pippureiden viljelystä alkaen ruokaa laittava kotikokki, että en ole oikein taipunut valmisruokamaailmaan koskaan. Kyse ei ole siitä, että kaikissa eineksissä olisi jotain vikaa. Hintan nähden ne ovat olleet kuitenkin aina jotakin liian tai liian vähän. Valmisruuat ovat kuitenkin kehittyneet viimeisten vuosien aikana varmasti hurjasti ja sukellus eineshyllyille olisi varmasti paikallaan.

Mutta miksi hypätä eineshyllylle, kun vajaassa puolessa tunnissa voi saada tajuttoman hyvää ruokaa? Jos tofu on sinulle edelleen vieras elementti, niin nyt hyvä ihminen on aika rohkaistua ja rakastua.

TOFU SATAY (kuudelle)

Nämä tarvitset:

• 2 pkt tofua
• 2 rkl öljyä paistamiseen
• 100-120 g valmista Satay-kastiketta, esim. SpiceUp! Satay 230g (reilu dl)
• 1 tlk (400g) kookosmaitoa (tai muuta kermaa)
• pinaattia, jota ei tarvitse ryöpätä
• suolapähkinöitä tai muita haluamiasi, esim. cashew
• (jos haluaa tulisen niin 1/2 chili, mutta satay kastike itsekseen on jo tulisenpuoleista)

Tee näin:

1. Kuivaa tofun pinta astiapyyhkeeseen. Pilko noin kirsikkatomaattien kokoisiksi kuutioiksi. Painele pyyhkeellä vielä kuivaksi.
2. Paista tofuja kuivalla pannulla niin, että loputkin nesteet haihtuu ja pinta saa rusehtavaa väriä.
3. Lisää pannulle öljy ja paista tofukuutiot rapeiksi.
4. Lisää satay-kastike ja kookosmaito, sekoita hyvin ja anna kiehahtaa muutama minuutti.
5. Keitä seuralaiseksi riisiä, ohraa, kvinoaa, nuudeleita…
6. Heitä päälle rouhasti pilkottu pinaatti ja pähkinät.

PST. Jos haluat kastikemaisemman, käytä vain 1 ptk tofua tai tuplaa satay:n ja kerman määrä.

Jos innostuit tästä, niin innostut myös vegaanista pasta carbonarasta. kannattaa ottaa myös käsittelyyn.

Moni varmaan tietää, että toinen nimeni voisi olla pekonimuija. Se on niin hassua, koska rakastan kasvisruokaa enkä oikeastaan enää haikaile juuri punaisen lihan perään. Mutta rapea pekoni leivällä, grillatuissa herkkusienissä tai pastan seassa – ah, niitä en ole valmis vielä hylkäämään.

Mietin kuitenkin pitkään korvaajaa pekonille ja nyt se on löytynyt pekonipastaan! Jalototofun kylmäsavutofu. Eipä olisi aikansa tofun vihaamiseen käyttänyt muikki löytävänsä itsensä kerran jos toisenkin viime aikoina tofuhyllyltä. Sehän on ihan sairaan hyvää, kun sitä hiukan osaa laittaa.

Olisin varmaan hyvä kokki armeijalle, koska tykkään tehdä kotona aina ison satsin ruokaa ja toivon, että syötäisiin siitä usemapi päivä. Jos kuitenkin elelet yksin tai pienemmässä kommuunissa niin suosittelen jakamaan ohjeen puoliksi. Silloin kannattaa käyttää pelkkää juustokerma eikä avata molempia pakkauksia.

Alkuperäinen ajatus reseptin takaa löytyy Jalotofun omasta reseptipankista. Luovin sitten sen ja omien kaappien sisällön mukaan oman versioni.

VEGAANI PASTA CARBONARA (8 hlö:lle)

Nämä tarvitset:

• 2 pkt Jalotofu Kylmäsavu (300 g)
• 2 isoa sipulia
• 6 valkosipulin kynttä
• 1 pkt Kaslink Aito Kauraruoka Juusto (250 ml)
• 1 pkt kaurakermaa (200ml)
• 700-800 g spagettia/tagliatellea
• 1 tl suolaa
• kunnon rouhaisu mustapippuria myllystä
• 2-3 rkl öljyä paistamiseen

Tee näin:

1. Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä.
2. Kuullota sipulit kevyesti ja ota sivuun.
3. Ota savutofu pois paketista, painele ja kuivaa tofun pinta talouspaperilla.
4. Suikaloi tofu samalle pannulle jossa sipulit oli (ei tarvitse pestä välissä) noin sormenpään kokoisiksi paloiksi (saman kokoisiksi kuin yleensä pekoninkin pilkot.
5. Paahda tofua kuumalla kuivalla pannulla, niin että pinta saa väriä ja loput nesteet höyrystyvät pois. Vähennä hieman lämpöä, lisää öljy ja paista noin 10 min, kunnes tofussa on kauniin kullanruskea ja rapea pinta. Kärvistelin aika kauan, ehkä jopa kauemmin.
6. Lisää kaurakermat, kiehauta n. 3 minuuttia. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.
7. Valuta pasta ja lisää kastike pastan kanssa sekaisin.
8. Mulla ei ollut parmesania eikä basilikaa, mutta auta armias jos ois ollu. Naaaaam.

Mietin vielä päihittääkö tämä originaalin. Kyllä tästä meille ainakin uusi arkiruokaklassikko tuli. Vannoutunut lihansyöjäpuoliso joutui taas kerran kääntämään takkinsa taas ja sanoi ettei ollenkaan hullumpaa, tuoksuikin ihan pasta carbonaralle. Neiti maistoi rohkeasti muutaman lusikan, mutta selkeesti tämä tekele ei natsannut neidille. Neiti nosti jalat pöydälle ja tilasi jälkkärin.

Mut hei, kokeile ja tuu kertoon mitä te tykkäsitte. Tänne tai sitten vaikka Instaan tai Faceen.

Ps. Jos sinä olet ihmetellyt missä on jokaviikkoiset arkiruokareseptit niin ANTEEKSI! Kiva huijari, joka lupasi alkuvuodesta että joka viikko tulee uusi resepti. Koronaa voi syyttää tästä(kin). Yritän skarpata, mutta saattaa olla, että tässä tulee vähän kirittävää!

Aurinkoa kaikkien uuteen viikkoon!

-Päivi

Vartissa valmista? Yes, please.

Nyt mennään siitä mistä on aita matalin ja soosit kastikkeeseen napataan kaupan hyllyltä. Teriyaki-kastike on on melko paljon sokeria, joten ei ihan jokapäiväiseen käyttöön paras, mutta silloin tällöin erittäin oiva pikaruoka. Teriyaki-kastikkeen voi tehdä myös itse helposti, mutta pidentää se valmistusaikaa.

Kasviksista voi laittaa teidän perheen lempparit, tuoreena tai pakasteena. Tähän satsiin laitoin tuoretta punaista paprikaa ja vihreää tankoparsaa. Vegaaniversio onnistuu vaihtamalla kanan esim. tofuun tai beanit-härkäpapusuikaleisiin.

Nämä tarvitset:

400 g broileria (itse ostan aina fileitä, jotka suikaloin itse, mutta kukaan ei estä ostamasta valmiiksi suikaloituja)
öljyä paistamiseen, esim. rypsi
1 iso punainen paprika
1 nippu (500g) vihreitä tankoparsoja
kourallinen cashew-pähkinöitä
2 pss (240g / n. 2dl) teriyaki-kastiketta

Lisukkeeksi esim. nuudeleita tai kvinoaa. Tai perunamuussia niin kuin me tämä vedeltiin.

Tee näin:

1. Pilko broiler suikaleiksi ja paista kypsäksi öljyssä.
2. Lisää parsa, paprika ja pähkinät haluamasi kokoisina paloina ja jatka paistamista muutama minuutti.
3. Lisää teriyaki-kastikkeet päälle ja paista vielä hetki. Plim! Valmis. Muista laittaa lisukkeet tulille hyvissä ajoin, ettei tarvitse odotella niiden kypsymistä.

Teriyakikana on myös salaattiin tosi hyvä, helppo ja mehevä jossei keksi millä maustaisi ja vihaa kuivaa kanaa. Sama homma, mutta laita soosia vähemmän ja paista ”kuivaksi” eli niin, että soosit imeytyy ja haihtuu.

Ihanaa, että ootte laittaneet viestiä, että Elämän mittaisella matkalla arkiruuat onnistuu jokaiselta kotikokilta ja ovat olleet yksinkertaisia, mutta maukkaita. Jes, juuri sitä mitä arkiruuan pitääkin olla! Herkullista tiistaita!

Aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala. Maanantai tai lauantai. Ihan sama. Poikkeusolot vaatii poikkeuksellisen kätevää ruokaa. Ja sitä on peltivihis eli uunipellin kokoinen kasvislihapiirakka.

Jauhelihaa korvaamaan ja proteiinia antamaan käytin jälleen uutta rakkauttani Elovena Murua, joka on kaurapohjainen jauhelihan tapaan käytettävä proteiinivalmista. Käytin kauramurua ensimmäistä kertaa pastakastikkeessa, jonka voi hyödyntää myös lasagnen joukkoon.

Kuvissa komeilee kananmunat, jota käytin vain vihiksen pinnan voiteluun ennen uunia. Jos haluat täysin vegaanin, pinnan voi hyvin jättää voitelematta. Vegaanissa tapauksessa myös voitaikina kannattaa jättää hyllyyn ja valita lehtitaikina, joka on tehty margariiniin. Tai jos kokkailuttaa niin lehtitaikinan voi tehdä myös itse. Mutta se varmaan kuuluu harvemman poikkeusolojen maanantaihin.

Peltivihis (n. 12 palaa)
Nämä tarvitset:

• 2 pkt (1kg) voitaikinaa
• 1 pkt (225g) Elovena kaurajauhista
• 2 dl riisiä (kaikki käy, mutta itse tykkään käyttää risotto tai puuroriisiä, koska täytteestä tulee tahmaisempi
• 2 sipulia
• 1,5 tl suolaa
• 1 tl valkopippuria (jos haluaa neutraalimman maun niin 1/2 tl riittää)
• 1 tl mustapippuria rouhittuna myllystä
• 2 tl paprikajauhetta
• 2 dl porkkanaraastetta, josta on kevyesti puristettu osa nesteestä pois

Tee näin:

1. Ota voitaikinat sulamaan.
2. Keitä riisit kypsiksi suolatussa vedessä. Valuta vesi pois keittämisen jälkeen.
3. Paista Elovena kaurajauhis öljyssä (käytin rypsiöljyä) ja kaada isompaan kulhoon, jossa saa kaikki aineet sekoitettua keskenään.
4. Lisää mausteet ja sekoita hyvin.
5. Kuori ja pilko sipuli. Kuullota.
6. Lisää sipuli ja riisi joukkoon ja sekoita.
7. Painele tai kauli voi taikina uunipellille leivinpaperin päälle. Voitaikina on sen verran rasvaista, että hermo meinasi mennä, kun taikina palautui aina, kun yritti saada levitettyä taikinaa. Keksin kääntää toisen pellin väärin päin ja kaulin sen päällä taikinan niin tuli hyvä pito ja samalla sai kaulittua juuri oikean kokoisen. ks. kuva ylempänä.
8. Kaada täyte voitaikinan päälle ja levitä tasaisesti.
9. Kauli toinen puoli taikinasta taas pellin päällä ja nosta sitten täytteen päälle. Kääri kansitaikinaa pohjalla olevan taikinan alle, jotta reunoista tulee siisti ja täyte ei lähde valumaan uunissa ulos.
10. Paista 200 asteessa n. 30 min niin, että pinnasta tulee kullanruskea. Anna hetken jäähtyä ennen leikkaamista. Jos maltat.

Jos on jäänyt joulutorttutaikinat pakkaseen kummittelemaan niin nyt tiedät mihin ne käytät. Ja ne porkkanoiden ylimääräiset mehut ei päädy sitten viemäriin, vaan shottina suuhun tai ihanan välipalasmoothien joukkoon! Minä vedin shottina.

Tsemppiä kaikkien uuteen viikkoon! Onneksi valo ja aurinko on jo puolellamme!

Mustapapuquessadillat ovat linssikeiton ohella mieheni kasvisruokalemppari ja hän tekee näitä välillä jopa itselleen, kun sattuu nyt vaan tekemään mieli mustapapuquessadilloja. Resepti lähti elämään vuosia sitten, kun kaapissa oli mustapapuja, mutta ei ollut hajuakaan mitä niistä tekisi. Kädenvääntöä-blogista se kaikki lähti.

Muutos kasvisruuan pariin on tapahtunut meidän perheessä pikku hiljaa ja se onkin ollut meille paras näin. Onnea on ollut ennakkoluuloista huolimatta rohkeasti maisteleva ja syövä mies. Lihansyöjämiehestäni on kehkeytynyt kasvisruuan ystävä, kun mausta ole tarvinnut tinkiä.

Pavut kuuluvat meillä vahvasti keittiöön, mutta hankaluus on siinä eivät meidän neidille uppoa kokonaisina eikä blendattuina ollenkaan. Sosetta pitäisi kokeilla esimerkiksi kasvissosekeitossa. Se tarkoittaa siis sitä, että vaikka tämä resepti on arkiruokien aatelia, meillä neidillä täytyy olla jotakin muuta syömistä. Uskoisin kuitenkin, että tästä saattaisi isompien lasten ja teinien kanssa tulla hitti. Tulkaa taas kertomaan kuinka kävi!

Meillä pavut ostetaan pääasiassa aina kuivina, koska ne ovat suhteessa halvempia ja ne eivät ole lilluneet pitkiä aikoja säilykepurkissa. Oma vaivansa kuivatuissa pavuissa on, mutta ottamalla huomioon muutamat asiat se on pian sama kuin pikkuhousujen vaihto.

Kuivattuja papuja pitää liottaa 10-12 tuntia ja keittää sen jälkeen tunti, jotta papujen luontaisesti sisältämä proteiinin kaltainen myrkylinen lektiini tuhoutuu. Meillä laitetaan pussillinen papuja illalla likoamaan kylmään veteen ja seuraavana (tai joskus sitä seuraavana) päivänä keitetään koko satsi. Sitten osa pavuista heitetään pakkaseen, josta ne on helppo ottaa käyttövalmiina käyttöön.

Se siitä. Nyt sitä ohjetta kehiin.

Mustapapuquessadillat

• 400 g liotettuja ja keitettyjä mustapapuja
• 400 g tomaattimurskaa tai 5 tuoretta tomaattia
• 4 valkosipulin kynttä
• 3 rkl sitruunan mehua
• 1/2 tl chilihiutaleita
• 1 tl sokeria
• suolaa ja rouhittua mustapippuria

• juustoraastetta ja/tai fetaa
• tortillapohjia

Tee näin:

1. Survo mustapapuja pienemmäksi blenderissä tai sauvasekottimella. Älä survo soseeksi vaan jätä rouheiseksi.
2. Raasta joukkoon valkosipulit ja lisää muut aineet juustoa lukuunottamatta.
3. Anna vetäytyä tunnin verran jos jaksat odottaa. Soosin voi tehdä edellisenä päivänä valmiiksi, jolloin ruoka seuraavana päivänä valmista silmänräpäyksessä.
4. Laita tortillalätty paistinpannulle. Täytä lätty puoliksi täytteellä. Lisää päälle juustoraaste ja feta. Käännä toinen puoli tortillalätystä täytteen päälle kanneksi.
5. Paista keskilämmöllä pinta kullanruskeaksi. Öljyllä saa ihanan pinnan, mutta se ei ole välttämätömyys ja rapsakka lopputulos tulee kuivallakin pannulla.

Jos mustapapuquessadilloista haluaa täysin vegaanisia, juuston voi korvata vegaanisella juustolla tai jättää juuston kokonaan pois. Imetysdieettini aikana en käyttänyt lehmänmaitoa ollenkaan ja ainakin siedettäviksi maidottomiksi juustoiksi löyty Porlammin vege plus-juusto sekä Violife-merkin juustot. Molempia löytyy ihan hyvin varustelluista ruokakaupoista. En kuitenkaan laittanut näitä quessadillani väliin, vaan lättäsin muutaman lusikan kaurafraishea kylkeen. Ei yhtään hullumpi.

Sekä linssikeitto että nämä mustapapuquessadillat ovat näinä aikoina timanttisia ruokia siinä mielessä, että kaikki aineet voi ostaa varastoon ja ne säilyvät pitkään. Nämä ovatkin meidän perheen luottopakkeja, kun tullaan kotiin reissuista tai jääkaappi on tyhjä.

Ensin ajattelin muokkaavani pöytäliinaan jumiin jääneet tatinat ja ylimääräiset leivänmurut, mutta sitten mietin. Miksi? Tämä reseptisarjahan on nimenomaan arkireseptejä koko perheelle. Meidän koti ei ainakaan ole vailla tahmaa ja tatinaa, joten miksi sitä kuvista peittämään?

Meillä käytetään edelleen eläinkunnan tuotteita, myös sian- ja naudanlihaa. Pääasiassa niistä tehdään lihapullia, mutta välillä myös niitä muita perinteisiä jauheliharuokia, kuten jauhelihakastiketta. Käytimme jossain vaiheessa soijarouhetta melko paljonkin, mutta en pidä soijan mausta enkä siitä, että se tulee ulkomailta. Nyt olen löytänyt uuden ystävän. Suomalaisesta kaurasta valmistetun Elovenan Muru kaurajauhiksen.

Kesti pitkään ennekö uskalsin tarttua Elovenan kaurajauhikseen, kun se näytti niin kuivalta ja epäilyttävältä pussin läpi. Suutuntuma on hiukan jauhelihaa pehmeämpi sekä jos mahdollista miedompi, mutta heittämällä paras jauhelihan korvike, joka on omassa keittiössäni vieraillut. Jos perheestä löytyy kasvisruuan epäilijöitä niin suosittelen testaamaan meneekö läpi.

En välttele rasvaa, mutta ne jotka välttelevät niin tässä on n. 30% vähemmän rasvaa verrattuna jauhelihaan ja saman verran proteiinia. Tämän tuotteen tuoteseloste on myös ihanan niukka ja ymmärrettävä. Ihana siksi, että vierastan sellaisia kasvistuotteita, joissa on käytetty paljon erilaisia täyte- ja lisäaineita saamaan, väriä, makua ja jotain mitä ei luonnollisesti voi saada. Tästä kaurajauhkiksesta löytyy kauraa 41% (täysjyväkaura ja kauralese), vettä, perunaproteiina, herneproteiinia ja suolaa.

Nämä tarvitset:

• 1 pss (350g) kaurajauhista
• 2 sipulia
• 4 valkosipulin kynttä
• Herbamare yrttisuolaa maun mukaan
• 1 rkl kuivattuja yrttejä
• 2 tl sokeria
• monta rouhaisua mustapippuria myllystä
• 2 tlk tomaattimurskaa
• 5 dl vettä
• 250g kirsikkatomaatteja

Lisuukkeena meillä oli simpukkapastaa.

Tee näin:

1. Paista kaurajauhis öljyssä (käytin rypsiöljyä) rapeaksi, noin 5 minuuttia. Siirrä sivuun.
2. Pilko sipuli ja valkotipuli, kuullota.
3. Lisää sipulien joukkoon tomaattimurska, vesi ja mausteet. Anna hautua 10 min.
4. Lisää kirsikkatomaatit ja hauduta toiset 10 min. Lisää lopuksi paistettu kaurajauhis.
5. Tehtiin tästä myös juuston ystäville 2.0 versio, joka ei ole vegaani. Pilkkomalla puolikkaan fetapalan (meillä oli Apetina) sekaan ja pyöräyttämällä hellästi muutaman kerran saat aivan täristyttävän hyvän ja vähän tuhdimman version.

Kaksinkertaistamalla ohjeen saat pastakastikkeen lisäksi lasagnesoosin. Lasagne on myös hyvää tavaraa pakastettavaksi, joten sieltä saisi vetäistyä illalla sulamaan ja seuraavaksi koko jengille tarjottavaa ja saletisti päihittää einekset mennen tullen.

Siellä kotikoululaisille ja pikkukokeille tämä on myös erittäin pätevä ruoka simppeliin ja nopeasti valmistuvaan ruokaan.

Herkullista ja terveellistä viikkoa!

Tänään meillä syötiin pitkästä pitkästä aikaa tortilloja, joiden lättynä oli pinaattilätty. Aivan todella hyvää vaihtelua maissilättyyn ja terveellisempikin. Useammin pitäisi tällä herkutella. Paistoin pinaattilätyt isolla valurautapannulla ja vohveliraudalla.

Nämä tarvitset:

• 3 munaa
• 1 tlk kauramaitoa (7,5 dl)
• 1 pss pinaattia (150g)
• 3 dl puolikarkeita spelttijauhoja (vehnäjauhot käyvät myös ellei spelttiä satu kaapissa olemaan)
• 1 tl suolaa
• 25g voita

Tee näin:

1. Jätä pinaatti lävikköön sulamaan.
2. Vatkaa munien rakenne rikki.
3. Sekoita joukkoon maito ja suola. Lisää sen jälkeen pikku hiljaa jauhot sekaan.
4. Lämmitä voi mikrossa ja lisää pinaatin kanssa taikinaan.
5. Anna turvota kunnolla, ainakin puoli tuntia. Paista.

Täytteinä meillä oli tällä kertaa:

• punasipuli
• kermaviili (maustettuna american dippipussinlopulla, mutta vakkari on mustapippuria, suolaa ja sokeria)
• salaattia ja kurkkua
• raejuustoa
• raastettua juustoa
• broileria

Täytteiden kanssa sopii leikitellä ja vain taivas on rajana. Olenpahan kuullut, että viinirypäleetkin kuuluu vakiokalusteisiin. Vegaanivaihtoehtoja halutessaan suosittelen beanit, nyhtökauraa tai härkistä.

Arkiruuan tästä tekee taas kerran iso satsi. Tein ohjeen kaksinkertaisena käyttäen toisen puolen pinaattipannariin ja toinen puoli paistettiin tortillalätyiksi. Ajatus pinaattipannarista lähti Instagramista @kylmanakki tililtä. Siellä on vinkkejä ja vertaistukea vanhemmille, joille lasten syöminen tai syömättömyys tuottaa päänvaivaa.

Pinaattilettutaikinan voi tehdä edeltävänä iltana jääkaappiin ja purkittaa kaikki täytteet valmiiksi. Seuraavana päivänä paistelee ”vain” tuoreet letut. Meillä neiti ei syö tortilloja tai söisi mahdollisesti vain voidellun maissiletun. Oli siis aika paljon parempi omatunto antaa pinaattilettuja ja hän sai napsia salaattia ja kurkkua sitten suoraa suuhunsa. Winwin.

Iloa kaikien uuteen viikkoon, vaikka maailmanmeno aika harvaa tällä hetkellä naurattaa.

Onneksi en ole varsinainen ruokabloggari, kun näitä kuvia on lopputuloksista aina hävyttömän vähän. Meidän jengi on aina ruuan valmistuessa niin nälkäistä tai muu tilanne on päällä, että lopputuloksista ei ehdi tai muista ottaa usein kuvaa ollenkaan.

Tässä kuitenkin arkeen nopea, helppo ja älyttömän mehevä uunilohi juuri uuniin menossa. Tässä on puolikas lohi, mutta jos on vain tarpeeksi iso uunivuoka niin kannattaa laittaa koko mokoma kerralla.

Kokonaisen uunilohen etu on se ettei tarvitse filoida ja lihaa menee vähemmän hukkaan. Kokonainen uunilohi on myös mehevämpi kuin filee.

Tee näin:

1. Huuhtele lohi ja kuivaa se liinaan tai talouspaperiin.
2. Tee n. 0,5 cm viillot nahan läpi kalan pintaan.
3. Hiero sisälle suolaa ja joko mustapippuria tai sitruunapippuria.
4. Viipaloi sitruuna ja täytä sekä peitä kala sitruunaviipaleilla. Suosin luomusitruunoita etenkin silloin, kun käytän myös kuoret ruuanlaitossa ja leivonnassa.
5. Pirskottele päälle öljyä tai muutama nokare voita. Tämä ei ole pakollista ja esimerkiksi tässä kalassa ei ollut lisätty ylimääräistä rasvaa ollenkaan.
6. Paista uunissa 200 asteisessa uunissa n. 35 min riippuen kalan koosta. Kalan voi ottaa välillä uunista ja kurkata kypsyyttä. Kypsä kalan väri on muuttunut vaaleammanpunaiseksi, mutta irtoilaa ”laattoina”. Ylikypsä kala menee kuivaksi ja paloitellessa menee mössöisemmäksi. Nahka lähtee myös helposti pois kypsästä kalasta. (keittiön ammattisanasto hallussa täällä).
7. Vedä nahka varovasti pois päältä ja vedä lihaa varovasti lusikalla kalan selästä kohti vatsaa, jolloin ruodot jäävät paikalleen ja saat helposti kalan isoina paloina lautaselle.

Tämän kylkeen tehdään pottumuusi ja kermaviilikastike: Purkki kermaviiliä, tilliä tai ruohosipulia, suolaa, sokeria, mustapippuria ja loraus sitruunamehua.

”NAM”, sanoi neiti. Toivottavasti sielläkin saadaan aikaiseksi samanlaisia reaktioita. Ihanaa alkavaa uutta viikkoa!